Oopiumia kansoille

Viisi ja puoli vuotta jatkuneen sodan riepottelema Afganistan on ollut viime päivinä taas esillä uutisissa. Suomalaisten rauhanturvaajien lahjusjupakkaa on selvitelty, ja puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) Kabulin-vierailun jälkeen heräsi keskustelu siitä, pitäisikö Suomen viedä käytettyjä rynnäkkökiväärejä Afganistaniin.

Sen jälkeen kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin lokakuussa 2001 ja ajoi ääri-islamilaisen Taleban-liikkeen vallasta, Afganistanin sodassa on saanut surmansa noin 19 000 ihmistä, heistä 5 000 siviilejä.

Myös ulkomaiset joukot ovat joutuneet maksamaan miehityksestä. Afganistanissa on tähän mennessä kuollut 319 Yhdysvaltojen sotilasta ja 248 sotilasta muista maista.

Taistelut Afganistanissa eivät näytä laantumisen merkkejä. Viime vuosi oli itse asiassa kaikkein tuhoisin sitten vuoden 2001 syksyn ja vaati lähes 4 000 kuolonuhria. Tänä vuonna länsiliittouman tekemissä pommituksissa on virallisten tietojen mukaan kuollut 300 siviiliä, kapinallisten iskuissa hieman vähemmän, 178 ihmistä.

Afganistanin presidentti Hamid Karzai tuomitsi viime viikonloppuna jyrkästi Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen ”holtittomat iskut” eteläisessä Afganistanissa. Ilmapommituksissa kuoli 90 siviiliä.

* * *

Afganistanilaisten suhtautuminen miehittäjiin on alkanut olla niin kielteistä, että Naton Isaf-joukot ovat pyrkineet kohottamaan mainettaan maksullisten radiomainosten avulla.

Brittilehti Guardian kertoi, kuinka eräässä mainoksessa länsijoukot vetosivat eteläisen Helmandin maakunnan oopiumiunikon viljelijöihin: ”Hyvät Helmandin asukkaat. Isaf-joukkojen ja Afganistanin armeijan sotilaat eivät tuhoa unikkopeltoja. He tietävät, että monilla afganistanilaisilla ei ole muuta elinehtoa kuin viljellä unikkoa. Isaf-joukot ja Afganistanin armeija eivät halua estää ihmisiä hankkimasta elantoaan.”

Afganistanissa viljellään oopiumiunikkoa enemmän kuin missään muualla maailmassa, ja viime vuonna oopiumintuotanto nousi vieläpä ennätyslukemiin. Unikon siemenkodasta saatavaa maitiaisnestettä, oopiumilateksia, käytetään heroiinin raaka-aineena.

YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön (UNODC) mukaan Afganistanissa tuotettiin viime vuonna 6 100 tonnia oopiumia, mikä oli yli puolet enemmän kuin edellisvuonna ja 33 kertaa enemmän kuin vuonna 2001, jolloin Taleban-liike syrjäytettiin vallasta.

Talebanit kielsivät oopiumiunikon viljelyn vuonna 2000, ja tuotanto putosi 185 tonniin. Mutta Yhdysvaltojen miehityksen jälkeen unikonviljelyyn käytetty peltoala on 21-kertaistunut. Oopiumitiloista suurin osa sijaitsee Afganistanin eteläisissä maakunnissa, Helmandissa, Uruzganissa ja Kandaharissa, eli samoilla alueilla, joilla Yhdysvaltojen joukot käyvät taisteluja talebaneja vastaan.

* * *

YK-järjestö UNODC:n mukaan Afganistanissa tuotetaan tänä päivänä peräti 92 prosenttia maailman oopiumista. Maan oopiumikaupan arvon lasketaan kohoavan 3,5 miljardiin euroon, mikä on enemmän kuin puolet maan virallisesta kansantulosta. Kuitenkin vain hyvin pieni osa tuloista jää viljelijöille itselleen.

Jalostamaton oopiumi viedään Afganistanista laboratorioihin naapurimaahan Pakistaniin, jossa siitä valmistetaan heroiinia. Jalostettu heroiini salakuljetetaan Pakistanista usean välikäden kautta joko Afganistanin eteläpuolitse Iraniin ja edelleen Turkin kautta Eurooppaan tai toista reittiä takaisin Afganistaniin ja maan pohjoisrajan yli Uzbekistaniin, Tadzhikistaniin ja Venäjän markkinoille.

Oopiumikilosta voidaan valmistaa noin sata grammaa puhdasta heroiinia. Euroopassa ja Yhdysvalloissa heroiinin grammahinta vaihtelee 50–120 euron välillä. Katukaupassa myytävinä pieninä kerta-annoksina hinta voi nousta jopa 400 euroon grammalta.

Kanadalainen taloustieteen professori Michel Chossudovsky arvioi heroiinin katukauppahintojen perusteella, että Afganistanissa tuotetulla oopiumilla pyöritetään 90–120 miljardin euron suuruista maailmanlaajuista heroiinikauppaa. UNODC:n mukaan koko maailman huumekaupan arvo on 300–375 miljardia euroa.

Huumekauppa on maailman kolmanneksi suurin kaupanala, heti öljyn ja asekaupan jälkeen, ja tällä hetkellä noin kolmasosa maailman huumebisneksestä perustuu Chossudovskyn mukaan Afganistanissa tuotettuun oopiumiin.

Afganistaniin jää silti vain noin kolme prosenttia heroiinikaupan tuotosta ja paikallisille unikonviljelijöille reilu prosentti. Suurin osa huumekaupan voitoista päätyy rahanpesun jälkeen länsimaiden pankkeihin.

* * *

Oopiuminviljelyllä ei ole pitkiä perinteitä Afganistanissa. Itse asiassa unikonviljely käynnistyi vasta Neuvostoliiton miehityksen jälkeen vuonna 1979, lähinnä Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun CIA:nKU aloitteesta.

CIA toimitti aseita neuvostojoukkoja vastaan taisteleville kapinallisille mujahediineille, jotka puolestaan komensivat valtaamiensa alueiden asukkaat viljelemään oopiumia ”vallankumousverona”. Pakistanin puolelle perustettiin CIA:n ja Pakistanin tiedustelupalvelun hiljaisella hyväksynnällä satoja heroiininjalostuslaboratorioita. Afganistanin ja Pakistanin rajaseuduista tuli parissa vuodessa maailman johtava heroiinintuottaja, joka tuotti jo tuolloin 60 prosenttia Yhdysvaltojen heroiinimarkkinoista.

Oopiumintuotanto kasvoi vuosi vuodelta, kunnes talebanit kielsivät sen vuonna 2000 ja tuotanto lähes lakkasi.

Julkaisija: KU