(IPS) -- Luonnonsuojelijat järkyttyivät aiemmin tänä vuonna, kun muutaman kuukauden sisällä sadat Botswanan norsut kuolivat. Nyt järkytys on vaihtunut tuskastuneisuuteen, sillä Botswanan tutkimusta tapauksesta kuvataan hitaaksi, huolimattomaksi ja läpinäkymättömäksi.

Viranomaisten mukaan norsut kuolivat juomaveden sinilevään. Jotkut luonnonsuojelijat kyseenalaistavat väitteen ja koko tutkimuksen.

Viranomaisia moititaan muun muassa reagoinnin hitaudesta. Luonnonsuojelijat kertoivat norsujen kuolemista Okavangon suistoalueella jo maaliskuussa, mutta viranomaiset alkoivat tutkia asiaa vasta kesäkuussa. Siihen mennessä kuolleita norsuja oli viranomaisten mukaan 350, mutta luonnonsuojelijoiden mielestä jopa 700.

Hitaasta reagoinnin vuoksi norsujen raadot eli elintärkeät todisteet olivat tutkinnan alkaessa jo mädäntyneitä tai syötyjä. Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyden puute on synnyttänyt spekulointia, että hallitus haluaa peittää jotain kuolemiin liittyvää.

Yksi vastausta vaille oleva kysymys on, miksi vain norsut kuolivat. Jos tappaja löytyy juomapaikkojen vedestä, miksi muut eläimet eivät kärsineet? Monia askarruttaa myös se, miksi vain yhden alueen norsut kuolivat.

Luonnonsuojelijat uskovat, että korruptoitunut hallinto toimii yhteistyössä salametsästäjien ja villieläinkauppiaiden kanssa. Uskomus ei ole täysin perusteeton: syyskuussa 27 Botswanan armeijan sotilasta pidätettiin villieläinkaupasta.

Nousevat lämpötilat kärjistävät uhkia

Luonnonsuojelijat ovat muutenkin huolissaan hallituksen asenteesta maailman suurimpaan norsupopulaatioon.

Presidentti Mokgweetsi Masisi salli viime vuonna norsunmetsästyksen, jonka hänen edeltäjänsä Ian Khama oli kieltänyt viisi vuotta aiemmin. Tultuaan presidentiksi kaksi vuotta sitten Masisi antoi Namibian, Sambian ja Zimbabwen johtajille lahjaksi norsunjaloista tehdyt pallit – kaikki nämä maat ovat vaatineet norsunluukaupan sallimista.

African Wildlife Foundationin suojeluasiantuntija Philip Muruthi kuitenkin pitää virallista selitystä mahdollisena. ”Vaikka se ei olekaan yleistä, tällaista on ennenkin tapahtunut Afrikassa”, Muruthi sanoo.

Joka tapauksessa nousevat lämpötilat ja ilmastonmuutos kärjistävät luonnollisten biologisten ilmiöiden muodostamaa uhkaa villieläimille. Vuonna 2015 Kazakstanissa 200 000 uhanalaista saiga-antilooppia kuoli, kun antilooppien nenäonteloissa luonnostaan asustava bakteeri muuttui kuolettavaksi korkeiden lämpötilojen ja kosteuden ansiosta.

Kohonneet lämpötilat myös lisäävät haitallisten leväkukintojen kokoa ja esiintymistiheyttä koko maailmassa. Eteläisessä Afrikassa lämpötilat nousevat kaksi kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin.