Pakkokäännytys ja avioliitto tyttöjen uhkana Pakistanissa – Lalin perheen kuopus siepattiin kadulta 44-vuotiaan miehen vaimoksi | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Pakkokäännytys ja avioliitto tyttöjen uhkana Pakistanissa – Lalin perheen kuopus siepattiin kadulta 44-vuotiaan miehen vaimoksi

Pakistanissa siepataan vähemmistöihin kuuluvia tyttöjä, käännytetään näitä muslimeiksi ja pakotetaan naimisiin. ”Kyse on sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen, naisvihan ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden onnettomasta sekoituksesta”, sanoo ihmisoikeusasiantuntija Saroop Ijaz.

Kuva, jossa kolme lasta ja etualalla äiti, jolla on kädessään valokuva.

Rita Raja näyttää kuvaa 13-vuotiaasta tyttärestään, joka kääntyi islamiin ja avioitui 44-vuotiaan musliminaapurinsa kanssa. Perheen mukaan tyttö kaapattiin ja pakotettiin kääntymään. Kuva: Zofeen T. Ebrahim / IPS.

(IPS) -- Pakistanilaisen Lalin perheen lokakuun 13. päivänä alkoi melkein kuin mikä tahansa päivä. Vanhemmat Raja Lal ja Rita Raja lähtivät työhön kello 7.30, mutta heidän neljästä lapsestaan nuorin, 13-vuotias tyttö, jäi kotiin. Tyttö ei mennyt kouluun, sillä hänen koulukenkänsä olivat jääneet liian pieniksi eikä uusia vielä ollut.

Yhdeksän maissa tyttö lähti ulos eikä enää palannut. Naapurissa asuva 44-vuotias mies oli kaapannut hänet, käännyttänyt muslimiksi ja solminut hänen kanssaan avioliiton. Kaikki tämä yhdessä päivässä. Lalit kuuluvat Pakistanin kristittyyn vähemmistöön.

Perheen isä ilmoitti tyttären katoamisesta poliisille, joka ei isän mukaan tehnyt asialle mitään. Kahden päivän kuluttua poliisi kuitenkin toimitti isälle tyttären avioliittotodistuksen. Tuore aviomies jakoi sosiaaliseen mediaan videon, jossa tyttö ilmoitti kääntyneensä islamiin ja suostuneensa avioliittoon naapurinsa kanssa.

Pakistanin vähemmistöjen oikeuksien komission varapresidentti Safina Javed sanoo, että nuorten tyttöjen pakkokäännytystä on tehty vuosikymmenien ajan.

”Joka vuosi lähes tuhat nuorta tyttöä pakotetaan tai houkutellaan kääntymään islamiin. Vähemmistöillä on erittäin turvaton olo, sillä uskonnolliset ääriainekset ovat paneutuneet käännyttämiseen ja näkevät sen tienä taivaaseen”, Javed kertoo.

Pakkokäännyttämisen kieltävää lakia on esitetty kahteen otteeseen, 2016 ja 2019, mutta molemmilla kerroilla lakiesitys hylättiin. Parlamentaarikot saivat uhkauksia ja uskonnolliset puolueet järjestivät mielenosoituksia lakia vastaan. Esityksen väitettiin olevan islaminvastainen, sillä kääntymiselle ei voi olla ikärajaa.

”Välinpitämättömyyttä tai rikoskumppanuutta”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch Asian vanhempi neuvonantaja Saroop Ijaz selittää, että yhteiskunnan asenne ja instituutioiden suoranainen kannustus sallii tämänkaltaisen pakottamisen jatkumisen.

”Kyse on sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen, naisvihan ja uskonnollisen suvaitsemattomuuden onnettomasta sekoituksesta. Uhrit ovat köyhien perheiden tyttöjä, ja kääntymistä useimmiten seuraa pakkoavioliitto paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevan miehen kanssa”, Ijaz sanoo.

”Rikosoikeusjärjestelmä vastaa pakkokäännytyksiin ja -avioliittoihin joko välinpitämättömyydellä tai suoranaisella rikoskumppanuudella. Tämä tapahtuu systeemin kaikilla tasoilla, tutkinnasta syyttämiseen ja tuomitsemiseen”, Ijaz kritisoi.

Uskonnollis-poliittiset jengit painostavat poliisia

Ihmisoikeusaktivisti Tahira Abdullah sanoo, että vähemmistöryhmien tyttöjen pakkokäännytysten lisääntyminen johtuu poliisin ja oikeuslaitoksen ymmärtämättömyydestä tai pelosta.

”He eivät ole riittävän rohkeita kestääkseen näihin rikoksiin syyllistyvien uskonnollis-poliittisten jengien näkyvää ja näkymätöntä painostusta.”

Niinpä kun Lal vei tyttärensä kaappauksen oikeuteen, oikeuden tuomari hyväksyi ilmeisen väärennetyt asiakirjat tytön iästä. Lain mukaan alle 18-vuotiaan tytön naiminen on rikos, joten asiakirjoissa väitettiin tyttären olevan kahdeksantoista. Jostain syystä tyttö itsekin väitti olevansa täysi-ikäinen.

Kun päätöksestä nousi kohu, se kumottiin ja tyttö vietiin aviomiehensä luota naisten turvakotiin Karachiin. Siellä tytön ikä yritetään määritellä lääketieteellisellä tutkimuksella.

Asiaa monimutkaistaa vielä se, että Pakistanissa noudatetaan kahta rinnakkaista oikeusjärjestelmää, maallista ja sharia-lakia. Maallisen lain mukaan avioliiton alaikäraja on 18 vuotta, sharian mukaan 16 vuotta tai kunnes tyttö on tullut murrosikään. Maan perustuslain mukaan kaikkien lakien pitää olla sopusoinnussa sharian kanssa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia