Paluu Maliin hirvittää tuaregivähemmistöä
Pelko armeijan kostosta kasvattaa pakolaisvirtaa Burkina Fasoon, kirjoittaa Marc-André Boisvert.
(IPS) -- Aseellinen konflikti Malissa on häätänyt joukoittain ihmisiä kodeistaan. Kotimaassa evakkoja on 230 000, ja naapurimaihin on paennut 150 000, joista 40 000 Burkina Fasoon.
YK:n pakolaisjärjestön leireihin Burkina Fasossa saapuu päivittäin uutta väkeä Malista. He ovat valtaosin "vaaleaihoisia" eli tuaregeja tai arabeja.
Saharan paimentolaisiin kuuluvat tuaregit muodostavat alle kymmenesosan Malin väestöstä. He ovat kapinoineet useasti ja aloittivat vuoden 2012 alussa taistelun perustaakseen maan pohjoisosiin oman valtionsa Azawadin. Tuaregit valtasivat nopeasti kaksi kolmasosaa maasta, mutta ote ei pitänyt kauaa.
Al-Qaidan kanssa liittoutuneet islamistit syrjäyttivät huhtikuussa tuaregien MNLA-järjestön. Tämän vuoden alussa Malin armeija onnistui Ranskan ilmatuella ajamaan kapinalliset Pohjois-Malin kaupungeista. Yhteenotot kuitenkin jatkuvat.
Teloituksista puhutaan
Fatimata Wallet Haibala on ollut vammaisen poikansa kanssa pakolaisleirissä Burkina Fasossa yli vuoden.
Haibala lähti sadan kilometrin päässä sijaitsevasta Gaosta jo ennen kuin islamistit julistivat alueelle šaria-lain. Haibalan mies oli tuaregi, mutta hän taisteli Malin armeijan riveissä kapinallisia vastaan ja kuoli vuosi sitten.
"Kaikki vaaleaihoiset pakenivat Gaosta. Nyt pelkäämme vainoa, enkä tiedä milloin uskallan palata kotiin", 49-vuotias Haibala kertoo.
Pelkoja ruokkivat todet tai keksityt tarinat vaaleaihoisiin kohdistuneista vainoista. Ne sekoittuvat muistoihin tuaregikapinasta 1990-luvulla, jolloin Malin armeija ja puolisotilaalliset joukot teloittivat tuaregi- ja arabisiviilejä.
Human Rights Watch on vahvistanut, että Malin armeija on jälleen teloittanut islamisteiksi tai näiden kannattajiksi epäiltyjä.
Pakolaisnaiset ovat kuulleet julmuuksista. "Tiedämme, että armeija on tappanut kauppiaita Gaon torilla", Fatma Tarqui sanoo.
Miehetkin lähtivät
Joukko tammikuussa Gaosta tulleita miehiä on istahtanut teelle. Joku kertoo tulleensa rajalle autolla, toiset aasilla tai kamelilla.
"Meidän oli pakko paeta pommituksia ja yhteenottoja", viisikymppinen Abou Haoula sanoo.
Hänen mukaansa Gaoon saatiin islamistivallan aikana ruokaa Algeriasta ja Malin pääkaupungista Bamakosta. Huolto katkesi Ranskan pommituksiin tammikuussa.
"Islamistien komento oli kovaa, mutta he jättivät meidät rauhaan, kun noudatimme sääntöjä", Amidy Ag Habo kertoo. Hän toimi apulaispormestarina 60 kilometrin päässä Gaosta sijaitsevassa N’takalassa.
"Islamistit olivat ulkomaalaisia, emme tunteneet heitä. Silti Gaon vaaleaihoisia pidetään islamistien liittolaisina", hän valittaa.
Kostoa pelätään
Tuaregimiehet pelkäävät, että Gaossa alkaa koston aika.
"Pohjois-Malista puuttuu nyt hallitus. Armeija toimii poliisina, tuomarina ja hallituksena. Ranskalaiset eivät tapa, mutta he sulkevat silmänsä Malin armeijan toimilta", Habo pohtii.
Naisten teltassa Fatou Wallet Mahadi jakaa näkemyksen, että islamistit olivat pienempi paha kuin Malin armeija. Tuaregien MNLA on kuitenkin asettunut armeijan rinnalle islamisteja vastaan.
"Ilman Azawadia ei ole Malia. Me Azawadin tuaregit kuulumme nyt Maliin. Uskomme, että jonakin päivänä voimme palata, mutta juuri nyt se on mahdotonta. Jännitteitä on liikaa", Mahadi arvioi.
Hänen mukaan tuaregit ovat väsyneitä kymmenen vuoden välein puhkeaviin väkivaltaisuuksiin. "Kun palaamme, yhteiseloon on löydettävä toimiva ratkaisu."
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia