Sotaa käyvillä alueilla eli vuonna 2021 yhteensä 449 miljoonaa lasta, joista runsas puolet pahimmilla konfliktialueilla. Ukrainan konflikti nostanee sodan keskellä elävien lasten määrän korkeimmalle tasolleen pitkään aikaan, arvioi Pelastakaa Lapset -järjestö.

Yleisesti ottaen konfliktialueilla elävien lasten kokonaismäärä on vähentynyt, mutta kaikkein voimakkaimpien taisteluiden alueella elävien määrä on kasvanut. Noin 230 miljoonaa lasta eli viime vuonna sellaisessa maassa, joissa yli tuhat ihmistä kuolee taisteluiden seurauksena vuosittain. Määrä oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, käy ilmi järjestön tuoreesta analyysistä (pdf).

Konflikteissa eri puolilla maailmaa menehtyi tai haavoittui viime vuoden aikana yli 8 000 lasta, eli keskimäärin 22 lasta päivässä.  Lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten kokonaismäärä on kuitenkin laskenut viime vuosien aikana, mikä tosin johtuu siitä, että tapauksia jää ilmoittamatta tai niitä ei pystytä todentamaan, analyysissa todetaan.

Vaarallisin maa lapsille viime vuonna oli Jemen. Arvio perustuu lapsiin kohdistuvien vakavien rikkomusten määrään, konfliktin intensiteettiin sekä konfliktialueilla elävien lasten määrään ja osuuteen. Jemenin jälkeen pahimpia ovat Afganistan ja Kongon demokraattinen tasavalta, jonka kummankin tilanne on viimeisen vuoden aikana muuttunut epävakaammaksi.

”On löydettävä poliittista tahtoa suojella lapsia, turvata heidän oikeutensa ja varmistaa riittävä rahoitus humanitaariselle avulle. Lasten tarpeet, koskivat ne sitten ruokaa, suojaa, koulutusta tai henkistä tukea, on huomioitava kaikessa avussa”, sanoo Suomen Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Emmi Pakkala tiedotteessa.

Järjestö on myös huolissaan lapsien kannalta vaarallisimpien konfliktien heikosta medianäkyvyydestä. Tämän vuoden tammi- ja syyskuun välisenä aikana Ukrainan konflikti sai viisi  kertaa enemmän näkyvyyttä kuin kymmenen lapsille vaarallisinta konfliktia yhteensä. 

”Aseelliset konfliktit vaativat joka päivä lisää lapsiuhreja. Vaikka maailman huomio on tällä hetkellä kohdistunut Ukrainan sotaan, emme saa unohtaa muita käynnissä olevia konflikteja”, Pakkala muistuttaa.

Myös avustusrahoituksesta on pulaa: esimerkiksi YK:n Jemenissä tarvitsemasta summasta puuttuu lähes puolet.