Tunisiassa on nähty rasistisen väkivallan aalto sen jälkeen, kun presidentti Kais Saied piti helmikuussa siirtolaisvastaisen puheen.

Rasismi mustia afrikkalaisia kohtaan on ollut yleistä maassa ennenkin, mutta väkivalta on Saiedin puheiden jälkeen kasvanut, kertovat ihmisoikeusjärjestöt.

Saïed syytti 21. helmikuuta pitämässään puheessa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevia siirtolaisia rikoksista ja väkivallasta. Hänen mielestään kyse on ”rikollisesta” suunnitelmasta, jonka tarkoituksena muuttaa Tunisian väestörakennetta ja muuttaa se islamilaisesta arabimaasta ”vain yhdeksi Afrikan maaksi”.

12 miljoonan asukkaan Tunisiassa arvioidaan olevan noin 21 000 Pohjois-Afrikan ulkopuolista afrikkalaista, esimerkiksi opiskelijoita, turvapaikanhakijoita ja siirtotyöläisiä. 

Amnesty Internationalin haastattelemat siirtolaistaustaiset ihmiset kertoivat, että väkivalta on ollut arkipäivää aiemminkin, mutta presidentin puheen jälkeen se on pahentunut. Kaduille ja ihmisten koteihin on hyökännyt väkijoukkoja, joista osa on aseistautunut veitsin ja pampuin.

Esimerkiksi Norsunluurannikolta kotoisin oleva rakennustyöläinen kertoi Amnestylle, että kymmenen miestä murtautui hänen ja hänen asuintoveriensa kotiin ja hakkasi hänen tovereitaan. Hyökkääjät tuhosivat omaisuutta ja veivät rahat ja puhelimat. Kansalliskaarti tuli paikalle mutta pidätti tekijöiden sijaan uhrit. Hän ei saanut enää asuntoaan takaisin vaan elää nyt kadulla.

Väkivallan lisäksi siirtolaistaustaisia on myös irtisanottu työpaikoistaan ja häädetty kodeistaan, kertoo Human Rights Watch. Ihmisiä on myös karkotettu. Viime päivinä satoja mustia afrikkalaisia on myös peloteltu palaamaan kotimaahansa, Amnesty kertoo.

Siirtolaisia on myös pidätetty, osa jo ennen Saiedin puhetta. Asianajajat ilman rajoja -järjestön mukaan helmikuun alusta lähtien ainakin 840 siirtolaista ja opiskelijaa on pidätetty mielivaltaisesti.

Saiedin puheet ovat herättäneet kansainvälistä pahennusta, ja kritiikin seurauksena maassa viranomaiset ovat kertoneet uusista toimenpiteistä siirtolaisten aseman laillistamiseksi. Myös Saied on selitellyt puheitaan. Väkivaltaa ei kuitenkaan ole suoraan tuomittu.

Järjestöt vaativat, että Tunisian viranomaiset ryhtyisivät tutkimaan tapauksia.

”Presidentin pitää lopettaa syntipukkien etsiminen Tunisian taloudellisille ja poliittisille ongelmille”, sanoo Heba Morayef, Amnestyn Lähi-idän ja Pohjosi-Afrikan johtaja tiedotteessa.

Tunisia demokratisoitui vuoden 2011 mielenosoitusten jälkeen mutta ajautui sen jälkeen taloudellisiin ja poliittisiin vaikeuksiin. Saied jäädytti Tunisian parlamentin toiminnan vuonna 2021 ja johtaa maata nyt itsevaltaisin ottein. Uusi parlamentti aloitti hiljattain toimintansa, mutta sillä on vain hyvin vähän valtaa.