(IPS) -- Etukäteen tilattu taksi tuli tunnin myöhässä Intian Chennain asemalle, jonne toimittaja Shiba Kurian oli saapunut ruuhkajunalla työpäivän jälkeen. Kyytiä odotellessaan hän joutui kuuntelemaan asemalla lorvailevien miesten huutelua ja naureskelua.

Seuraavana päivänä Kurian palasi asemalle ja merkitsi paikan turvattomaksi puhelimensa Safetipin-sovellukseen. Nyt kaikki sen käyttäjät saavat varoituksen liikkuessaan alueella.

”Turvallisuus on sosiaalinen kysymys. Poliisi ja valvontakamera eivät tee kaupungista turvallista, vaan se, että myös naiset voivat liikkua julkisilla paikoilla pelotta. Vain siten he voivat hyödyntää tarjolla olevia sosiaalisia ja taloudellisia mahdollisuuksia”, Safetipinin perustajiin kuuluva Kalpana Viswanath selittää.

Pelon maantiedettä

Plan-järjestön selvitys viidestä kehitysmaiden kaupungista paljastaa, että nuoret tytöt välttelevät tiettyjä alueita seksuaalisen väkivallan pelossa.

Intian Delhissä vain 3,3 prosenttia tytöistä sanoi tuntevansa aina olonsa turvalliseksi joukkoliikenteessä. Ugandan Kampalassa 45 prosenttia tytöistä oli kohdannut seksuaalista ahdistelua liikennevälineissä. Perun Limassa julkisilla paikoilla kävelemisen koki aina turvalliseksi 2,2 prosenttia tytöistä.

Ilmaisen Safetipin-sovelluksen on ladannut puhelimeensa 85 000 henkeä 20 maassa. Suosituin se on Intian kaupungeissa sekä Filippiinien Manilassa, Kenian Nairobissa, Indonesian Jakartassa ja Kolumbian Bogotassa.

Oma kokemus ratkaisee

Tietyn paikan turvallisuutta määrittää Safetipinissa valaistuksen ja näkyvyyden ohella se, liikkuuko alueella naisia tai ylipäätään ihmisiä, ja onko lähistöllä vartijoita tai poliiseja. Myös liikenneyhteydet kartoitetaan, mutta tärkeintä on se, miltä käyttäjästä tuntuu liikkua alueella.

Sovellus opastaa kävijöitä aiemmin turvallisimmiksi koetuille reiteille. Ruudulle tulee varoitus, jos muut käyttäjät ovat määritelleet paikan turvattomaksi.

Safetipinissa voi myös aktivoida toiminnon, josta kotona odottava henkilö pystyy seuraamaan tulijan reittiä.

Viswanathin mukaan sovelluksen ahkerimmat käyttäjät ovat 25–40-vuotiaita, itsenäisen elämän aloittaneita naisia. ”Nuoret kotona asuvat naiset eivät ole niin huolissaan, mutta heidän vanhempansa käyttävät sovellusta valvoakseen tyttärensä turvallisuutta.”

Valistusta kuljettajille

Plan-järjestön Vietnamin Hanoissa haastattelemista tytöistä joka kolmas sanoi, ettei uskalla kääntyä poliisin puoleen ahdistelutapauksissa. Järjestön kampanja tyttöjen turvallisuuden parantamiseksi innosti mukaan Lan ja Linh -nimiset tytöt. He järjestivät iltaisin ryhmäkävelyjä Hanoin vaarallisille alueille kartoittaakseen riskejä ja lisätäkseen tietoisuutta tyttöjen oikeuksista.

”Hanoissa lähes 10 000 nuorta tyttöä käyttää bussia joka päivä”, 13-vuotias Linh kertoo. Hän on kampanjoinut myös jakamalla tiedotteita ja aihetta käsitteleviä sarjakuvakirjoja 8 000 kuljettajalle ja rahastajalle.

Kampanja sai viranomaiset asentamaan busseihin turvakameroita ja antamaan ohjeet siitä, paljonko väkeä kyytiin on lupa ottaa.

Kehitysmaiden kaupunkeihin muuttaa viisi miljoonaa ihmistä joka kuukausi, ja vuonna 2030 jo 1,3 miljardia tyttöä asuu maailman kaupungeissa, Plan muistuttaa.