(IPS) -- Maailman olisi syytä alkaa kiireesti suojella, ennallistaa ja käyttää kestävällä tavalla maata, sillä jo puolet ihmiskunnasta kärsii maaperän huonontumisesta. Näin kehotetaan YK:n aavikoitumisenvastaisen kokouksen huhtikuun lopulla julkaisemassa raportissa.

Viiden vuoden aikana kerättyyn aineistoon pohjautuva raportti on tähän mennessä perusteellisin meta-analyysi maaperään liittyvistä tutkimuksista. Sen taustalla on vuonna 2017 julkaistu raportti metsäkadon ja kestämättömien maatalouskäytäntöjen vaikutuksista ihmisten ja ekosysteemien terveyteen, ruokaturvaan ja elinkeinojen vakauteen.

”Olemme jo huonontaneet lähes 40 prosenttia ja muuttaneet 70 prosenttia maa-alasta. Luonnolla ei ole varaa enää yhteenkään ’menetettyyn vuosikymmeneen’. Meidän täytyy toimia nyt, jotta voimme tulevaisuudessa elää sopusoinnussa luonnon kanssa”, Elizabeth Mrema sanoo. Hän on YK:n luonnon monimuotoisuuskokouksen pääsihteeri.

Raportissa muistutetaan, että maa on rajallinen luonnonvara. Sen nykyinen käyttö kasvattaa laajakantoisten, äkillisten ja peruuttamattomien ympäristöllisten muutosten vaaraa.

Ennallistaminen tarjoaa mahdollisuuksia

Varoitusten lisäksi tutkijat tarjoavat ratkaisuehdotuksia ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen.

”Raportti korostaa vielä jäljellä olevien trooppisten metsien suojelun tärkeyttä. Luontoa ja luonnon monimuotoisuutta on hoidettava aiempaa huolellisemmin, varjellen ja ennallistaen, jotta se toipuisi jo tehdystä vahingosta”, trooppisiin metsiin erikoistunut ekologi Nigel Sizer sanoo.

”Maisemien ennallistaminen on valtava globaali mahdollisuus. Se voi lisätä ruuan tuotantoa, tukea monimuotoisuutta, parantaa hiilinieluna toimimista ja ruokkia elinkeinoja. Näissä toimissa piilee mahtava työllisyyspotentiaali ja sitä kautta ne auttavat tekemään myös talouksista kestävämpiä”, Sizer jatkaa

Herätyshuuto maailmalle

Sizer sanoo raportin kajauttavan herätyshuudon maailmalle, jotta ymmärrettäisiin ryhtyä kiireesti toimiin metsien tuhoutumisen lopettamiseksi ja ihmisten terveyden suojelemiseksi.

”Meidän luontosuhteemme on mennyt rikki. Ihmiset ovat kyllä kuulleet ilmastonmuutoksesta ja eläin- ja kasvilajien sukupuutoista, mutta vieläkään ei yleisesti ymmärretä pandemioiden ja metsäkadon välistä yhteyttä. Pandemiathan pääasiallisesti johtuvat villieläinten virusten siirtymisestä ihmiseen, ja metsäkato sekä villieläinten kauppa edistävät sitä”, Sizer huomauttaa.

Nichole Barger Coloradon yliopiston ekologian laitokselta painottaa, ettei maailmanyhteisöllä ole enää varaa jättäytyä vähittäisten pikkumuutosten varaan.

”Maan käyttöön ja hoitoon tarvitaan pikainen muutos, joka asettaa suunnittelun keskiöön ihmiset ja luonnon. On annettava etusija työpaikkojen luomiselle ja elintärkeiden taitojen opettamiselle. Samalla on kuunneltava naisia ja nuoria, jotka on perinteisesti syrjäytetty päätöksenteosta”, Barger sanoo.

Jos mitään ei tehdä, raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä Etelä-Amerikan kokoinen maa-ala on pilaantunut.