Puutteellinen joka kodin tietoturvaopas

Keskiviikkona 11.2. aamun lehden liitteenä oli tavanomaisten mainosten lisäksi “Joka kodin tietoturvaopas” niminen julkaisu. Oppaan tuottajina on sekä viranomaisia että alan yrityksiä, järjestöjä sekä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta.

On tärkeää, että tietoturvakysymykset otetaan vakavasti. Samoin on perusteltua, että tuotetaan tietoturvaoppaan kaltaisia, joka kotiin jaettavia julkaisuja. Mitä useampi tietokoneen ja internetin käyttäjä on tietoinen tietoturvaan liittyvistä ongelmista ja osaa välttää muun muassa viruksia, sen parempi.

Opasta lukiessani kuitenkin mietin, onko sen nimi sittenkään oikeaan osunut. Itse olisin nimennyt julkaisun ennemminkin “Joka kodin virusoppaaksi” kuin “Tietoturvaoppaaksi”. Näin siksi, että tietoturvaa käsitellään lähes yksinomaan virus- ja roskapostinäkökulmasta. Virukset ovat harmillisia ja niiden poistamiseen olen joutunut itsekin kuluttamaan lukuisia työtunteja. Saan myös päivittäin runsaasti roskaposteja, mutta ne ovat hallinnassa operaattorin ja käyttämäni sähköpostiohjelman roskapostisuodattimien avulla.

Virusten ja roskapostien lisäksi olisin toivonut, että oppaassa olisi käsitelty laajemmin tietoturvaa yksittäisen kansalaisen näkökulmasta. Nyt ainoa tähän liittyvä osa oppaasta on tietomurtoja ja -varkauksia käsittelevä lyhyt pätkä, 14 riviä tekstiä. Tässä osiossa varoitetaan esimerkiksi salasanojen, luottokorttitietojen tai tiedostojen varastajista tai takaporttien asentamisesta suojaamattomille koneille. Kaikki sinänsä oleellisia varotuksia.

Kummallista sen sijaan on, että oppaassa ei missään kohdin käsitellä esimerkiksi sitä, miten nettikauppaa harjoittavat yritykset keräävät asiakastietoja, miten asiakas pääsee tarkistamaan omien tietojensa oikeellisuuden tai rajaamaan niiden käyttöä esimerkiksi kieltämällä suoramainonnan. Kaupallisten ohjelmistojen valmistajilla on intressi selvittää, millaisia muita ohjelmistoja käyttäjät käyttävät ja mitä he ohjelmistoilla tekevät. Käyttäjän ei sen sijaan ole mahdollista selvittää, tapahtuuko tällaista tietojen urkintaa, koska käyttäjä ei voi tarkistaa ohjelmistokoodia.

Kaikkein kummallisin osuus oppaassa ovat sen kaksi viimeistä tekstisivua, sivut kuusi ja seitsemän. Otsikon “Kun otat uuden tietokoneen käyttöön” alla käsitellään Windows XP käyttöjärjestelmää käyttävän tietokoneen käyttöönottoa. Vaikka alan liikkeistä onkin lähes mahdotonta ostaa konetta, johon ei olisi valmiiksi asennettu Windows-käyttöjärjestelmää, niin muutama liike sentään myy Linux-käyttöjärjestelmällä varustettuja tietokoneita. Lisäksi on olemassa Mac, jossa on oma käyttöjärjestelmä. On myöskin mahdollista koota tietokone komponenteista, jolloin käyttäjällä on laajimmat mahdollisuudet vaikuttaa sekä koneensa kokoonpanoon että sen käyttämiin ohjelmistoihin.

On erikoista, että tämänkaltainen julkaisu, jonka tuottamisessa ovat olleet mukana niin liikenne- ja viestintäministeriö kuin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntakin, antaa ymmärtää, että Windows XP olisi ainoa mahdollinen tietokoneiden käyttöjärjestelmä. Windows nimittäin on ainoa kättöjärjestelmä, joka oppaassa erikseen nimetään, muutoin puhutaan yleisesti käyttöjärjestelmästä. Selitys tälle voi olla se, että Microsoft Oy on yksi oppaan tuottajista.

Yhden ohjelmistovalmistajan suosimista toivottavampaa olisi, että hallitus ja eduskunta pitäisivät huolta siitä, että tietokoneen ostajalla olisi mahdollisuus valita, minkä käyttöjärjestelmän hän koneeseensa haluaa. Ei ole mitään syytä, miksi käyttöjärjestelmä ja tietokone pitäisi kytkeä toisiinsa. Voihan kännykän ostajakin valita operaattorinsa. Eikä dieselmoottorisen auton ostajakaan joudu ostamaan bensiinimoottoria, miksi tietokoneen ostajan on siis lähes pakko ostaa Windows?

Viimeinen tekstisivu on otsikoitu “Windows-käyttöjärjestelmän päivitysohjeet” ja Windowsin päivityksiä käsitellään koko sivun verran kahden kuvan kera. Windows on yleisin käyttöjärjestelmä, mikä samalla on yksi keskeinen tietoturvaongelma, mutta silti sopii kysyä, miksi tällainen osuus on otettu mukaan tietoturvaoppaaseen. Sanoma- tai aikakauslehdissä vastaava tulkittaisiin tekstimainonnaksi.

Sama linja jatkuu myös tietoturvaoppaan verkkosivuilla. Siellä kohdassa “Suojaudu” on ensimmäisenä linkkinä “Näin päivität käyttöjärjestelmän”. Linkistä pääsee sivulle, jossa kahta viimeistä riviä lukuun ottamatta käsitellään Windowsin päivittämistä. Näillä riveillä kerrotaan, että on olemassa myös “Apple-käyttöjärjestelmä” ja annetaan linkki verkkosivuille, jossa sen voi päivittää. Linuxista löytyy maininta verkkosivuilta kahden linkin takaa: “Tietokoneen käyttö vaatii käyttöjärjestelmän. Yleisimmät ja tunnetuimmat kotikoneiden käyttöjärjestelmät ovat Microsoft Windows, Apple Mac OS, Linux.”. Paperille painetussa oppaassa Linuxia ei edes mainita, vaikka se on kotimaisin kaikista käyttöjärjestelmistä.

Kun luin tietoturvaopasta aamiaispöydässä, radion uutisissa kerrottiin oppaan jakelusta kaikkiin koteihin. Uutisen jatkoksi kerrottiin Windows XP-käyttöjärjestelmästä löytyneestä vakavasta tietoturva-aukosta. Tietoturvaa kaivataan - myös Microsoftilta!

Kirjoittaja on maailma.netin koordinaattori.