(IPS) -- "Radio pelasti okrasatoni. Uhkaavasti kellastuneet kasvit toipuivat, kun ruiskutin ne aineella, josta olin kuullut radiosta", kertoo Jayanti Bai intialaisesta Vaswanin kylästä.

Hän kuuluu Radio Bundelkhandin neljännesmiljoonaiseen yleisöön, joka koostuu liki sataprosenttisesti maanviljelijöistä. Ohjelmat on räätälöity heidän tarpeisiinsa.

Bundelkhandin alue muodostaa yhtenäisen maanviljelyyn nojautuvan kulttuurin, vaikka sitä jakaa Madhya Pradeshin ja Uttar Pradeshin osavaltioiden välinen raja. Alueen asukkaat puhuvat omaa bundelin murrettaan.

Jayanti Bai haluaa radiosta iloa koko yhteisölleen. Hän säästää ostaakseen noin 13 euron vastaanottimen, jonka voi sitoa puuhun pellon reunaan niin, että naapuruston naiset voivat kuunnella ohjelmia yhdessä.

Radio on käyttökelpoisin viestin Bundelkhandissa, jossa on päivittäin 8–10 tunnin sähkökatkoja. Lukutaitoisia on naisista alle puolet ja miehistäkin vain 70 prosenttia.

Ilmastonmuutos puhuttaa

Delhissä toimiva viestintäalan järjestö Development Alternatives perusti Radio Bundelkhandin vuonna 2008. Bundelin murteella tehdyt ohjelmat käsittelevät pääosin maataloutta: tekniikkaa, tuholaistorjuntaa, markkinahintoja, sääennusteita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Valtaosan ohjelmista tekevät radion omat kuusi reportteri-tuottajaa. Jokaisella on päivittäin suora lähetys, johon kuulijat voivat soittaa tai lähettää kysymyksiä ja kommentteja.

Yksi suosituimmista ohjelmista keskittyy ilmastonmuutokseen ja pohtii muun muassa vedenkäyttöä, metsänistutusta ja aurinkoenergian hyödyntämistä, kertoo ohjelman tuottaja Gauri Sharma.

Hänen mukaansa varsinkin nuoret osallistuvat ohjelmaan aktiivisesti. Eräs 18-vuotias viljelijä lähetti kirjeen, jossa hän sanoi ohjelman vaikuttaneen toimintaansa monin tavoin.

"Olen istuttanut tilani ympärille 22 hedelmäpuuta, luopunut muovin käytöstä ja perustanut matokompostin", nuorukainen kertoi.

Elinkeino vaikeutuu

Bundelkhandin alueella asuu yli 18 miljoonaa ihmistä, joiden maatalouselinkeino käy koko ajan vaikeammaksi. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä oikukkaampia säitä, joiden seurauksena vesivarannot vähenevät ja maan hedelmällisyys heikkenee.

Viime vuonna valtaosa viljelijöistä menetti yli puolet talvisadostaan odottamattomien rankkasateiden takia. Toistuvat kuivuudet taas ovat pakottaneet monet luopumaan hirssin ja palkokasvien vuoroviljelystä ja keskittymään vehnään.

Epätoivo ajaa viljelijöitä itsemurhaan kautta Intian, ja ilmiö tunnetaan myös Bundelkhandissa. Tapauksia kirjattiin yli kymmenen pelkästään maaliskuun alkupuoliskolla. Vuosina 1995–2012 alueella kuoli oman käden kautta 3 000 talonpoikaa.

Miesten ongelmat

Itsemurhat puhuttavat varsinkin naisia Radio Bundelkhandin keskusteluissa. "Oletteko koskaan kuulleet itsemurhan tehneestä naisviljelijästä?" kyseli Ramkumari Napet, 46, Baswanin kylästä.

"Ette, koska hän joutuu ensin miettimään, mitä lapsille tapahtuisi", hän vastasi.

Naisten mukaan miehet tarvitsevat apua ymmärtääkseen suhdettaan sekä itseensä että perheeseensä. Radiokeskustelut tulevat tarpeeseen.

"Viime viikolla eräs mies soitti ohjelmaan ja kertoi, että hänen veljensä harkitsee itsemurhaa. Soittaja sanoi aikovansa puhua veljelleen, jotta tämä luopuisi aikeestaan", Sharma kertoo.