(IPS) -- Kenialaisen Kakwacha Hangover Hotels -ravintolaketjun ravintolat sijaitsevat erinomaisella paikalla, järven rannalla Kisumun kaupungin liikekeskustassa. Normaaliaikana ne olivat aina täynnä.

Maaliskuussa Kenian hallitus julisti koronan vuoksi kuitenkin tiukat sosiaalisen etäisyydenpidon säännöt ja Kakwacha-ketjun siinä kuin muidenkin ravintoloiden ja hotellien täytyi sulkea ovet.

”Meidät tunnetaan tuoreista raaka-aineista valmistetuista perinneruuista, lihasta mutta varsinkin kalasta. Mehän olemme järven rannalla, ja kala on iso osa elämäämme. Ruokamme ovat edullisia ja annokset täyttäviä”, ketjun omistaja Pauline Akwacha valaisee menestyksensä taustaa.

”Nyt menetän paljon rahaa, koska minun täytyy yhä maksaa vuokraa ja tehdä voitavani suojatakseni henkilökuntaani”, Akwacha selittää.

Jotta ravintolan voi avata, omistajan täytyy kustantaa koko henkilökunnalle koronatestit. Asiakkaiden ja heidän myötänsä kassavirran vähyys saa kuitenkin epäröimään.

Menestystä vähättelystä huolimatta

Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Naisyrittäjänä hän ei ole ensimmäistä kertaa haasteiden edessä.

”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa, sillä rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti. Minun täytyi oppia kuluttamaan vain 15 prosenttia ansioistani ja säästämään 85 prosenttia, jotta voisin sijoittaa sen takaisin yritykseeni”, Omari kertoo.

Luotonsaamisen vaikeuden lisäksi naisyrittäjää haittaavat patriarkaaliset stereotypiat ja vähättelijät, jotka sanovat, etteivät naiset voi menestyä. Eiväthän he ole miehiä. On pelättävissä, että pandemia vielä entisestään pahentaa sukupuolten epätasa-arvoa.

Tästä huolimatta Irene Omari on menestynyt. Hänen brändäys- ja painotalobisneksellään on kaksi kerrosta talossa järven rannalla. Tilojen vuokra on 1 300 euroa kuussa. Vuokra on huomattavan korkea ja kielii siitä, että yritys on iso ja strategisesti oivalla paikalla.

”Tein brändäystä hotelleille, kouluille, yhtiöille, kansalaisjärjestöille ja toimistoon sisään käveleville yksittäisille asiakkaille. Meillä oli jotain jokaiselle. Paino-osastomme palveli pääasiassa kouluja. Olen investoinut raskaasti massatuotantoon ostamalla koneita miljoonilla Kenian shillingeillä”, hän sanoo. Miljoona Kenian shillinkiä on n. 8 300 euroa.

Korona on iskenyt Omarinkin liiketoimintaan. Kun koulut, hotellit ja ravintolat on suljettu, Omarin bisneksillä menee huonommin kuin koskaan.

Sattumoisin hän on investoinut myös rakennusmateriaaleja rahtaavaan kuorma-autoyhtiöön, jonka autot koronasulku on niin ikään pysäyttänyt.

Rahoitus epävirallisista lähteistä

Ajantasaisia tilastoja koronan vaikutuksesta naisyrittäjiin ei vielä ole, mutta vanhoistakin näkee, millaisia vaikeuksia naiset joutuvat voittamaan. Korona on vain viimeisin lisäys pitkään listaan naisyrittäjien kohtaamia haasteita.

Esimerkiksi vuonna 2016 mikrorahoituslaitokset eväsivät lainan 80,9 prosentilta naisten keskinäisistä yhteisyrityksistä.

Siksi monet yrittäjänaiset neuvokkaasti kääntyvät epävirallisen sektorin puoleen rahoitusta saadakseen. Se ei tarkoita rikollisten rahanlainaajien kynsiin joutumista, vaan turvautumista erilaisiin osuustoiminnallisiin järjestelyihin, joissa naisryhmä muodostaa ikään kuin pankin. Ryhmän jäsenet maksavat tietyn summan kuukaudessa ja tarvitessaan saavat lainaa.