Raportti: Kehitys edistynyt, mutta "epätasa-arvosta on tullut aikaamme määrittävä ongelma"

Maailma on edistynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi esimerkiksi köyhyyden poistamisessa, mutta ongelmana on, että monet ihmisryhmät ovat jääneet kehityksen kyydistä, käy ilmi YK:n kehitysohjelman UNDP:n tuoreesta raportista.

"Epätasa-arvosta on tullut aikaamme määrittävä ongelma. Kahdeksan miljardööriä omistaa yhtä paljon kuin köyhin puolikas ihmiskunnasta. Sillä ei ole vain taloudellisia, vaan myös sosiaalisia ja poliittisia seuraamuksia", sanoi UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin toimiston johtaja Selim Jahan eilen julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Vuosittain ilmestyvässä raportissa luokitellaan 188 maata matalan, keskitason, korkean ja erittäin korkean inhimillisen kehityksen luokkiin. Kehitystä arvioidaan väestön tulotason, terveyden sekä koulutuksen perusteella. Paras maa on tänä vuonna Norja; Suomi on sijalla 23.

Raportin mukaan vuosina 1990–2015 matalan inhimillisen kehityksen tasolta on noussut ylemmäs yli kaksi miljardia ihmistä, mikä johtuu muun muassa äärimmäisen köyhyyden vähenemisestä. Silti kolmannes maailman ihmisistä elää yhä matalan inhimillisen kehityksen maissa, joita on tämänvuotisessa raportissa 41.

Vähiten kehittynyt maa on Keski-Afrikan tasavalta, jossa elinajanodote on 51,5 vuotta ja keskimääräinen koulutustaso 4,2 vuotta. Sitä edellä ovat Niger, Tšad, Burkina Faso ja Burundi. Tavallisesti kehitystilastojen pohjalla oleva Somalia ei ole mukana arviossa.

Keskiarvo piilottaa vaihtelun

Jahanin mukaan kaikissa yhteiskunnissa on ryhmiä, jotka ovat jääneet kehityksessä jälkeen. Heitä ovat esimerkiksi naiset, alkuperäiskansat, etniset vähemmistöt, pakolaiset, siirtolaiset sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Esimerkiksi alkuperäiskansoja on maailman väestöstä viisi prosenttia mutta köyhistä 15 prosenttia, raportissa kerrotaan.

UNDP:n tilastot perustuvat laajaan tietomäärään, mutta usein ongelmana on, ettei syrjittyjen vähemmistöjen tilanteesta löydy riittävän tarkkaa dataa. Jahanin mukaan tarvittaisiinkin erittelevämpää dataa, sillä tällä hetkellä vaihtelu peittyy keskiarvojen alle. Lisäksi on pohdittava inhimillisen kehityksen arviointikriteereitä ylipäätään.

"Olemme olleet liian kauan keskiarvojen panttivankina. Se pitää lopettaa. On myös tärkeää tarkastella inhimillisen kehityksen laatua. Kyllä, lapsia menee kouluun, mutta tärkeä kysymys on, mitä he siellä oppivat", hän sanoi.