Kotitalouksien, kauppojen ja ruokapalveluiden tuottama ruokahävikki on edelleen merkittävä ongelma, selviää YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja brittiläisen WRAP-järjestön tuoreesta raportista.

Sen mukaan vuonna 2022 tuotettiin noin 1,05 miljardia tonnia ruokajätettä. Samaan aikaan 783 miljoonaa ihmistä kärsi nälästä.

”Ruokahävikki on globaali tragedia. Miljoonat kärsivät nälästä, kun ruokaa tuhlataan ympäri maailman. Tämä ei ole vain merkittävä kehityskysymys, vaan tarpeettoman jätteen vaikutukset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia myös ilmastolle ja luonnolle”, sanoo UNEPin johtaja Inger Andersen tiedotteessa.

Raportin mukaan noin 19 prosenttia kaikesta kuluttajille saatavilla olevasta ruuasta heitetään pois. 60 prosenttia tästä hävikistä tapahtuu kotitaloustasolla, loput ruokapalveluissa ja jälleenmyynnissä. Lisäksi 13 prosenttia ruuasta menetetään jo tuotantoketjussa. Mukaan on laskettu sekä syötäväksi kelpaava että syötäväksi kelpaamaton ruoka, sillä niiden välinen raja on usein epäselvä.

Esimerkiksi Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain henkeä kohti pois ruokaa noin 53 kiloa. Keskimääräinen taso on 79 kiloa. Tämä tarkoittaa ainakin miljardia ateriaa päivässä, raportissa lasketaan. 

Tutkijat peräänkuuluttavat lisää tietoa aiheesta, sillä monista maista ei ole saatavilla tarkkoja tilastoja. Raporttia varten tietoja saatiin 102 maasta, mikä on aiempaa enemmän. Esimerkiksi matalan tulotason maiden ruokahävikin määrästä ei kuitenkaan pystytä tekemään kattavaa arviota, sillä mukana on vain kuusi maata.

Tutkijoiden mukaan se kuitenkin tiedetään, että ruuan pois heittäminen ei ole vain rikkaiden maiden ongelma. He havaitsivat myös, että lämpimissä maissa jätettä syntyy enemmän, mikä saattaa johtua siitä, että niissä kulutetaan enemmän tuoretta ruokaa, jossa on enemmän syötäväksi kelpaamattomia osia. Myös kylmäketjut voivat olla heikommat.

Ruokahävikki ja -jäte aiheuttaa 8–10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja vie lähes kolmanneksen maatalousmaasta. Raportin mukaan tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä säännöllistä mittaamista ruokahävikin vähentämiseksi. Esimerkiksi Japani on onnistunut vähentämään ruokahävikkiä 31 prosenttia ja Iso-Britannia 18 prosenttia.