Maailma ei tule saavuttamaan tavoitettaan poistaa nälkä vuoteen 2030 mennessä ilman valtavia ponnisteluja, käy ilmi tuoreesta maailman nälkäindeksistä (Global Hunger Index).

Sen laskelmien mukaan maailmassa on nyt 11 maata, joiden nälän tasoa voidaan pitää ”hälyttävänä”. 40 maassa tilanne on vakava. Vähintään 37 maata ei tule pääsemään edes matalalle nälän tasolle vuoteen 2030 mennessä, saatikka poistamaan sitä.

Irlantilaisen Concern Worldwide -järjestön ja saksalaisen Welthungerhilfen selvityksessä eivät näy vielä koronapandemian vaikutukset. Pandemian on ennustettu jopa kaksinkertaistavan ruokakriisissä elävien määrän.

”Jo ennen koronaa maailma ei ollut saavuttamassa nälän poistamisen tavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoden tapahtumat ovat pahentaneet voimallisesti tätä negatiivista suuntaa. Katastrofaalinen vuosi 2020 – pandemia, Itä-Afrikan tuhoisa aavikkokulkusirkkahyökkäys – on johtanut taloustaantumaan, joka vaikuttaa maailman joka kolkkaan”, sanoo Concernin pääjohtaja Dominic MacSorley tiedotteessa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu, että maailmassa ei olisi yhtään nälkäistä vuonna 2030.

Raportissa pisteytetään 107 maata sen perusteella, paljonko niissä on ihmisiä, jotka eivät saa riittävästi energiaa ravinnostaan, kuinka paljon niissä on alipainoisia ja pienikasvuisia lapsia ja miten korkealla on alle 5-vuotiaiden kuolleisuus.

Pahimmassa, äärimmäisen hälyttävässä kategoriassa, ei ole yhtään maata.

Hälyttävä nälkätilanne sen sijaan on Tšadissa, Itä-Timorissa, Madagaskarilla, Burundissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Komoreilla, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa ja Jemenissä.

Esimerkiksi Tšadissa lähes 40 prosenttia ihmisistä ei saa tarpeeksi ravintoa. Jemenissä, jossa on YK:n mukaan maailman pahin humanitaarinen kriisi, kaikkia tilastoja ei ole saatavilla, mutta yli puolet lapsista on pienikasvuisia.

Raportin tekijöiden mukaan koronavirus on paljastanut maailman ruokajärjestelmän virheet ja kyvyttömyyden puuttua limittäisiin globaaleihin ja alueellisiin kriiseihin. Sen mukaan nälkäongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka huomioi myös ympäristön terveyden.

“Pandemian ennennäkemätön hajottava voima on jälleen paljastanut nykyisten globalisoituneiden ruokajärjestelmiemme haurauden ja epätasa-arvon, ihmisten aiheuttamien ympäristövaikutusten luoman uhan terveydelle ja ruokaturvalle sekä tarpeen vastata näihin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, kunnianhimoisella tavalla“, sanoo Concernin strategiajohtaja Connell Foley.

Raportissa suositellaan muun muassa pienviljelijöiden tukemista, paikallisten ja alueellisten ruokamarkkinoiden vahvistamista, kiertotaloutta sekä ruuan hinnoittelun muuttamista niin, että myös ravinteikkuus, puhtaus ja osallisuus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen näkyvät hinnassa.

Yhteensä maailmassa oli vuonna 2019 raportin mukaan 690 miljoonaa ihmistä, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa. Määrä on noussut kymmenellä miljoonalla vuodesta 2018.