Noin 181 miljoonaa alle 5-vuotiasta, noin neljäsosa kaikista ikäryhmän lapsista, kärsii ”vakavasta ruokaköyhyydestä”, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef tuoreessa raportissaan.

Lapsen arvioidaan kärsivän vakavasta ruokaköyhyydestä, mikäli hän kuluttaa kahdeksasta tärkeästä ruokaryhmästä korkeintaan kahta.

Usein he saavat vain joko rintamaitoa tai tavallista maitoa sekä jotakin tärkkelyspitoista perusruoka-ainetta, kuten riisiä, maissia tai vehnää. Harva syö hedelmiä, vihanneksia tai lihaa.

Pahin tilanne on Somaliassa, jossa vakavasta ruokaköyhyydestä kärsii 63 prosenttia lapsista. Myös Guineassa ja Guinea-Bissaussa yli puolet lapsista kärsii vakavasta ruokaköyhyydestä. Afganistanissa osuus on 49 prosenttia, Intiassa 40. 

Unicef teki kyselytutkimuksia myös Gazassa, jota Israel on pommittanut lokakuusta alkaen. Siellä yhdeksän kymmenestä lapsesta kärsii vakavasta ruokaköyhyydestä.

Vakavasta ruokaköyhyydestä kärsivät lapset kärsivät 50 prosenttia todennäköisemmin alipainoisuudesta, joka on henkeä uhkaava aliravitsemuksen muoto.

”Vakavassa ruokaköyhyydessä elävät lapset elävät reunalla. Se on tällä hetkellä todellisuutta miljoonille pienille lapsille, ja sillä voi olla peruuttamattomia vaikutuksia heidän selviytymiseensä, kasvuunsa ja aivojensa kehitykseen”, sanoo Unicefin pääjohtaja Catherine Russell tiedotteessa.

Raportissa on tietoa 92 yksittäisestä maasta. Alueelliset tiedot perustuvat 137 maasta ja alueelta saatuun dataan.

Suurin osa vakavasta ruokaköyhyydestä elävistä asuu joko Etelä-Aasiassa tai Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Euroopasta, Keski-Aasiasta ja Pohjois-Amerikan maista ei ole alueellista arviota, koska niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Ruokaköyhyyttä voi kuitenkin olla vauraammissakin maissa. Esimerkiksi Pohjois-Makedoniassa 11 prosenttia alle 5-vuotiaista kärsii vakavasta ruokaköyhyydestä, raportista selviää.

Monet maista, joissa ruokaköyhyyttä on paljon, toipuvat yhä koronapandemian vaikutuksista. Samaan aikaan konfliktit ja ilmastokriisi ovat nostaneet ruuan hintaa.

Raportin mukaan 46 prosentissa vakavista ruokaköyhyystapauksista syynä onkin kotitalouksien tuloköyhyys. Peräti 54 prosenttia lapsista elää kuitenkin paremminssa olosuhteissa, ja heikon ravitsemuksen syyt liittyvät ruokajärjestelmään ja ruokkimiskäytäntöihin.

Monissa maissa kohtuuhintaisen ja ravinteikkaan ruuan saanti on vaikeaa ja perheille markkinoidaan aggressiivisesti halpaa, ravintoköyhää ja epäterveellistä prosessoitua ruokaa sekä sokeripitoisia juomia. Niitä kuluttaa hälyttävä osuus pienistä lapsista, jotka kokevat ruokaköyhyyttä, Unicef varoittaa.

Raportin mukaan esimerkiksi Nepalissa 42 prosenttia vakavassa ruokaköyhyydessä elävistä lapsista kuluttaa sokeripitoisia, suolaisia tai rasvaisia ruokia tai näitä kaikkia.

Ratkaisuksi raportti tarjoaa terveellisen ruuan saatavuuden parantamista, terveyspalveluiden kohentamista sekä parempaa sosiaaliturvaa. Esimerkiksi yhteisöjen terveystyöntekijöillä on tärkeä rooli parempien ruokkimiskäytäntöjen lisäämisessä.