Ainakin 177 ihmistä tapettiin viime vuonna ympäristö- tai maaoikeuksien puolustamisen takia, käy ilmi kansalaisjärjestö Global Witnessin tuoreesta raportista.

Lähes 90 prosenttia kuolemista tapahtui Latinalaisessa Amerikassa. 

Viime vuonna vaarallisin maa oli Kolumbia, jossa tapettiin 60 ihmistä. Määrä tuplaantui vuodesta 2021, vaikka maa ratifioi viime syksynä alueellisen sopimuksen, joka velvoittaa ehkäisemään ja tutkimaan hyökkäykset. 

Muita vaarallisia maita ovat Brasilia, Meksiko ja Honduras sekä maanosan ulkopuolella Filippiinit.

Yksi viidestä murhasta tapahtui Amazonin sademetsässä, jossa väkivalta, kidutus ja uhkailu on todellisuutta monille yhteisöille. Siellä menettivät henkensä esimerkiksi Guardian-lehden toimittaja Dom Phillips ja alkuperäiskansa-asiantuntija Bruno Pereira, jotka ammuttiin viime kesäkuussa, raportissa kerrotaan.

Alkuperäiskansat ovat erityisessä vaarassa, sillä heitä oli tapetuista kolmannes, vaikka maailmanlaajuisesti he edustavat vain viittä prosenttia väestöstä. Amazonilla heitä uhkaavat etenkin kaivos- ja hakkuuprojektit.

”Tutkimus on osoittanut yhä uudelleen, että alkuperäiskansat ovat parhaita metsien suojelijoita, ja siksi heillä on perustavanlaatuinen rooli ilmastokriisin ehkäisyssä. Silti he ovat piiritettyinä juuri sen takia Brasilian, Perun ja Venezuelan kaltaisissa paikoissa. Kuulemme uusista hyökkäyksistä joka päivä”, kertoo järjestön neuvonantaja Laura Furones tiedotteessa.

Global Witness alkoi tilastoida ympäristöaktivisteihin kohdistuvia hyökkäyksiä sen jälkeen, kun sen kanssa yhteistyötä tehnyt kambodžalainen, laittomia hakkuita tutkinut aktivisti Chut Wutty tapettiin vuonna 2012.

Tähän mennessä järjestö on tilastoinut 1 910, ihmistä, jotka on tapettu heidän ympäristöaktivisminsa vuoksi. Usein kyse on siitä, että aktivistit puolustavat alueita, joiden luonnonvaroihin kohdistuu suurta taloudellista mielenkiintoa. Tappajat voivat olla esimerkiksi rikollisjengejä tai hallitusten edustajia. Teoista joutuu harvoin oikeuteen.

Todennäköisesti tapettuja aktivisteja on paljon enemmän, sillä riippumattoman lehdistön ja tarkkailun puute monissa maissa tarkoittaa, ettei kaikkia kuolemia raportoida, järjestö muistuttaa.

Lisäksi aktivisteja pyritään tukahduttamaan myös monilla muilla tavoin, kuten kriminalisoimalla heidän toimintansa.