Puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon eli käytännössä vessaan ja viemäröintiin on parantunut globaalisti viime vuosina, selviää Maailman terveysjärjestön (WHO) ja YK:n lastenjärjestön Unicefin tuoreesta raportista.

Vuonna 2020 lähes kolmella neljästä oli käytössään puhdasta juomavettä kotonaan. Sanitaatiokattavuus on noussut 54 prosenttiin ja mahdollisuus käsienpesuun kotona vedellä ja saippualla 71 prosenttiin.

Kaikki osuudet ovat nousseet vuoden 2016 lukemista vähintään neljällä prosenttiyksiköllä. Edistys on kuitenkin liian hidasta, WHO ja Unicef sanovat. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu, että kaikilla olisi vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalvelut vuoteen 2030 mennessä.

Jotta tähän päästäisiin, edistyksen pitäisi nelinkertaistua ja kaikkein vähiten kehittyneissä maissa kymmenkertaistua.

”Käsienpesu on yksi tehokkaimmista tavoista estää koronan ja muiden tartuntatautien leviämistä, mutta miljoonilla ihmisillä ei ole luotettavaa ja turvallista vedentoimitusta. Veteen, sanitaation ja hygieniaan tehtävistä investoinneista pitää tehdä globaali painopiste, jos aiomme lopettaa tämän pandemian ja rakentaa kestävämpiä terveysjärjestelmiä”, sanoo WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tiedotteessa.

Koronapandemian alussa noin kolmanneksella maailman väestöstä ei ollut käsienpesumahdollisuutta kotonaan. Viime syksynä ilmestyneen raportin mukaan myös 43 prosentista maailman kouluista puuttuu käsienpesumahdollisuus.

WHO:n ja Unicefin raportti käsittelee ensimmäistä kertaa myös kuukautishygieniaa, josta 42 kehittyvää maata on kerännyt dataa. Etenkin köyhien ja vammaisten ihmisten kuukautisterveydessä on raportin mukaan parantamisen varaa.

Kerätty data koskee esimerkiksi sitä, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on osallistua koulunkäyntiin kuukautisten aikana tai onko ihmisellä mahdollisuus vaihtaa kuukautissuojaa yksityisessä paikassa.

Useimmissa maissa esimerkiksi yksityisyyden suoja toteutuu, mutta Nigerin maaseudulla vain 47 prosenttia tytöistä voi peseytyä tai vaihtaa suojan yksityisesti. Burkina Fasossa 15 prosenttia, Norsunluurannikolla 20 prosenttia ja Nigeriassa 23 prosenttia oli joutunut vuoden aikana jättämään koulupäiviä väliin kuukautisten takia, raportissa kerrotaan.