Rasismi ja etninen syrjintä 2004 -raportti julki

Ihmissoikeusliitto ry on julkaissut rasismiin liittyviä vuosiraportteja vuodesta 2000. Tänä vuonna "Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa 2004" julkaistaan kirjana.

Kirja jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään ajankohtaisten ilmiöiden lisäksi etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien asemaa Suomessa ja Suomen harjoittamaa vähemmistö- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Kirjan toinen osa keskittyy rasismia ja etnistä syrjintää torjuviin viranomaisiin ja näiden toimiin, vuonna 2004 laadittuun syrjinnän torjumiseen ja vähemmistöihin liittyvään kansalliseen lainsäädäntöön sekä Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Kirjassa kootaan yhteen eri tahoilta kerättyä maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin liittyvää tietoa. Ryhmien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa kuvataan koulutukseen, asumiseen ja työelämään liittyvän ajankohtaisaineiston, lainsäädännön ja vähemmistöjen asemasta kertovan tutkimus- ja tilastotiedon valossa. Lähteinä on käytetty myös kansainvälisten ihmisoikeus- ja vähemmistöoikeuskomiteoiden lausuntoja, sekä Suomen raportteja ja vastauksia niille.

Lait ja tunnusluvut eivät kuitenkaan kerro kaikkea todellisuudesta. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleiden rasististen rikosten määrä on tilastojen valossa laskenut jatkuvasti vuodesta 2000 lähtien. Tästä ei kuitenkaan ole syytä tehdä suoraa johtopäätöstä rasististen rikosten määrän todellisesta vähenemisestä. Uhritutkimuksien mukaan piilorikollisuuden osuus rasismirikoksissa on suuri. Moni rasistisen rikoksen uhri jättää rikosilmoituksen tekemättä, ja ainakin osa heistä siksi, ettei usko ilmoituksesta koituvan vastaavaa hyötyä. Myös poliisilta on jäänyt rikoksen rasistinen motiivi kirjaamatta valitettavan usein. Ihmisoikeusliitto näkeekin vuoden 2004 alussa voimaan tulleen rikoslainmuutoksen tärkeänä edistysaskelena. Lakiuudistuksen jälkeen rikoksen rasistinen motiivi on ollut rangaistuksen koventamisperuste, ja laki asettaa poliisille velvollisuuden kirjata teon rasistinen motiivi rikosilmoitukseen.

Perinteisistä kansallisista vähemmistöistä kirjassa nostetaan näkyvämmin esiin romanit. Heidän asemansa niin koulutuksessa, työmarkkinoilla kuin asumisessakin on edelleen heikompi kuin valtaväestön. Romanien kohtaama arkipäivän rasismi on usein ravintolaan tai kauppaan sisäänpääsyn estämistä tai muunlaista palveluiden kieltämistä. Se, etteivät esimerkiksi ravintolat ja ravintoloitsijat muuta tapojaan rangaistuksista huolimatta johtunee joko tiedonpuutteesta tai siitä, ettei rangaistuksilla ole toivottua varoitusvaikutusta. Ihmisoikeusliitto on laatimassa ohjeistusta ravintolavahtimestarien koulutukseen.

Kirjaan ovat kirjoittaneet ja siihen taustamateriaalia eri lähteistä keränneet VTM, tutkija Mikko Joronen, OTK, projektikoordinaattori Tiina Kaila sekä valtiotieteen yo, projektipäällikkö Aysu Shakir. Kirjan ovat toimittaneet Aysu Shakir ja IOL:n vs. tiedottaja, toimittaja Maippi Tapanainen.

Kirjaa voi tilata Ihmisoikeusliitosta tai 09 41552530 postituskuluja vastaan.