Rauha Kongossa vaatii tutsien syrjinnän lopettamista
Kongon demokraattisen tasavallan uudelleen
leimahtaneessa selkkauksessa on kyse vallan- ja voimavarojen jaosta,
mutta myös väestöryhmien eriarvoisuudesta, historiantutkija ja entinen
kapinajohtaja Ernest Wamba dia Wamba kiteyttää.
Kongon demokraattisen tasavallan uudelleen
leimahtaneessa selkkauksessa on kyse vallan- ja voimavarojen jaosta,
mutta myös väestöryhmien eriarvoisuudesta, historiantutkija ja entinen
kapinajohtaja Ernest Wamba dia Wamba kiteyttää.
Afrikan
lähihistoriaan erikoistunut Wamba johti hallituksen vastaista
demokratialiikettä Kongon toisen sodan 1998-2003 aikana ja oli sen
jälkeen mukana hallituksessa.
Kongo on heikko valtio, joka syrjii osaa väestöstään. Sen runsaat
luonnonvarat houkuttavat ulkopuolisia. Jännitys Ruandan kanssa jatkuu,
koska maassa kansanmurhan vuonna 1994 tehneet hutujoukot pakenivat
Kongon puolelle ja ovat yhä siellä, Wamba listaa.
Kotimaansa tutseja teurastaneet ruandalaiset pelottavat itäisen Kongon tutseja, jotka ovat tarttuneet aseisiin.
"Etnisyys tai heimoajattelu valtion toimintamallina periytyy
siirtomaa-ajalta, jolloin alistettuja kansoja hallittiin
heimopohjalta", Wamba sanoo.
Hänen mukaansa Kongon valtion rakenne jäi syrjiväksi, koska sitä ei muutettu perin pohjin siirtomaavallan päätyttyä.
"Etnisistä eroista kypsyy etninen konflikti vain silloin, kun
ne ovat syrjinnän pohjana. Meidän valtiomme kohtelee yhä eri yhteisöjä
eri tavoin, mikä heijastuu jopa hallituksen kokoonpanoon."
Wamban mukaan Kongon valtio on aina syrjinyt tutseja, joilta yritettiin
vuonna 1981 jopa riistää kansalaisuus. Laki ei mennyt läpi, mutta
tutsien syrjinnästä tuli yleinen käytäntö.
"Naapurit haluavat Kongon pysyvän heikkona"
Yli 60 miljoonan asukkaan Kongossa asuu yli 200 etnistä ryhmää, joista tutsit ovat yksi.
Wamba arvioi, ettei Kongon valtio ole kyennyt hälventämään tutsien pelkoa syrjinnän voimistumisesta.
Suhteita ei ole vakautettu myöskään naapurimaihin, joista moni
muistaa yhä, miten Mobutu Sese Sekon hallitsema silloinen Zaire
osallistui niiden horjuttamiseen. Naapurit haluavat Kongon pysyvän
heikkona, Wamba sanoo.
Kongon nykyjohdon Kiinan kanssa solmimat kaivosalan sopimukset
ovat puolestaan vähentäneet länsimaiden kiinnostusta hallituksen
tukemiseen.
Wamba muistuttaa, ettei Kongon hallituksella ole koko maata
hallinnassaan. Kansallisesta armeijasta tai julkishallinnosta voi hädin
tuskin puhua.
Kunnollista hallintoa estää korruptio, jota taas helpottaa se, että ylimmätkin johtajat ovat mukana liiketoiminnassa.
Rintamalle lähetyt rahat ja tarvikkeet päätyvät usein muualle.
Armeijalle tarkoitettua ruokaa on ollut myynnissä Kisanganin kaupoissa.
"Ehkä Afrikan unionin pitäisi auttaa etsimään puolueeton tiimi, joka
vahvistaisi Kongon armeijaa ja panisi sen uuteen uskoon", Wamba
ehdottaa.
Hän ei usko Kongon rauhoittumiseen "YK:n mallilla", jossa rauha tulee ulkoa ja edustaa "kolonialistista rauhoittamista".
"Minkään Kongon sodan päätteeksi solmittu rauhansopimus ei ole pyrkinyt vilpittömästi kansalliseen sovintoon."
Tutsien kanssa neuvoteltava suoraan
Ratkaisuna on Wamban mukaan ollut vahvimpia suosiva vallanjako,
minkä seurauksena jotkut kokevat jääneensä ulkopuolelle. Valtio ei ole
toiminut kaikkien kansalaisten edustajana.
"Nyt tarvitaan todellista vuoropuhelua ja sovintoa.
Sotilaalliset ratkaisut jäävät väliaikaisiksi, koska osapuolet vain
odottavat voimasuhteiden muutosta."
Wamba kannattaa demokratian vahvistamista, vaikka
monipuoluevaalit ovat toistaiseksi vain jakaneet kansaa. Taloudellinen
uusliberalismi taas on heikentänyt valtion kontrollia voimavaroistaan.
Wamban mukaan korruptoitunut valtio on helppo kohde
talousrikollisille, jotka haluavat ryöstää köyhtyneiden kansojen
omaisuuden.
Myös länsimaiden diplomaattiset ponnistukset lähtevät siitä, että niiden etuoikeudet Kongossa säilyvät, hän jatkaa.
Edes laajennetuista YK-joukoista ei Wamban mielestä ole kuin
rajoitetusti apua niin kauan kuin Kongolta puuttuu tehokas oma armeija,
eikä hallituksen valta ulotu koko maahan.
Itä-Kongon levottomuuksien lopettamiseksi Wamba kannustaa maan
johtoa suoriin neuvotteluihin tutsikapinallisia johtavan Laurent
Nkundan kanssa.
"Olisi hyvä järjestää korkean tason tapaaminen, jotta
sopimusten toteuttaminen saisi takuut. Hallituksen pitäisi keskustella
kunnioitettujen henkilöiden kanssa kaikkialla maassa saadakseen
käsityksen siitä, mikä veisi meidät parempaan tulevaisuuteen."
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia