Yli 50 naista on kertonut avustusjärjestöjen työntekijöiden harjoittamasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Asiasta kertovat humanitaarisiin kysymyksiin erikoistunut The New Humanitarian -sivusto sekä mediayhtiö Reutersiin kuuluva Thomson Reuters -säätiö. Ne julkaisivat eilen laajan paljastusjutun hyväksikäytöstä, jota on tapahtunut Kongon ebolaepidemian yhteydessä vuosina 2018–2020.

Epidemian vuoksi Kongon koillisosassa sijaitsevassa Benin kaupungissa ja sen ympäristössä oli yli 15 000 ebolatyöntekijää. Kesäkuussa päättynyt, maailman toiseksi laajin ebolaepidemia vaati lähes 2 300 uhria.

Mediat haastattelivat yhteensä 51:tä naista. Monen tarinoita tukivat lisäksi avustusjärjestöjen autokuskit ja paikallisten järjestöjen työntekijät. Pääosin miehet olivat sanoneet olevansa kansainvälisiä työntekijöitä.

Naiset kertoivat, että usein kyse oli seksin vaatimisesta työpaikan saamiseksi. Naisia saatettiin myös uhata erottamisella, jos he eivät tottelisi. Osa naisista oli kokkeja, siivoojia tai yhteisötyöntekijöitä, yksi oli psykologista apua etsivä ebolasta toipunut.

Syytökset kohdistuvat etenkin Maailman terveysjärjestöön (WHO), jonka mainitsi ainakin 30 naista. Jotkut tekijät sanoivat olevansa Kongon terveysministeriön alaisia. Muutama syytös kohdistui World Visioniin, YK:n lastenjärjestö Unicefiin sekä terveysjärjestö ALIMAan. Lisäksi oli yksittäisiä syytöksiä Oxfamia, Kansainvälistä siirtolaisuusjärjestöä (IOM) sekä Lääkärit ilman rajoja -järjestöä vastaan.

Kaikkien kansallisuuksia naiset eivät tienneet, mutta he mainitsivat Belgian, Burkina Fason, Kanadan, Norsunluurannikon, Ranskan ja Guinean.

Osa järjestöistä kertoi ryhtyvänsä selvittämään asiaa. WHO julkaisi eilen lausunnon, jossa se paheksui avustustyöntekijöiden käytöstä ja lupasi käynnistää asiasta tutkinnan.

Suurin osa järjestöistä kertoi, ettei sen työntekijöistä ole tehty Kongossa lainkaan valituksia, vaikka valitusjärjestelmiä on olemassa. Toisaalta suurin osa naisista sanoi, ettei tiennyt, miten raportoida väärinkäytöksistä ja osa oli myös häpeissään.

Vastaavia skandaaleja on aiemmin paljastunut muun muassa Haitissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Kriitikoiden mukaan uusi paljastus kertookin erilaisten hyväksikäytön ehkäisyohjelmien epäonnistumisesta. Monet ohjelmat ovat miesten johtamia eivätkä tapauksia selvittävät osaa aina kohdella uhreja oikein, artikkelissa todetaan.

”Avunantajahallitusten pitäisi suhtautua paljon vakavammin ja varmistaa, että veronmaksajien rahoja ei käytetä haavoittuvassa asemassa olevien avun vastaanottajien oikeuksien rikkomiseen”, toteaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistossa aiemmin työskennellyt Miranda Brown artikkelissa.