Romanian pienviljelijät puolustavat perinteistä maataloutta
Romanian Brasovissa on alettu järjestää
viikoittain hitaan ruoan markkinoita, jotka tarjoavat tuottajille
harvinaisen mahdollisuuden myydä tuotteita suoraan kuluttajille.
Taustalla on kansainvälinen Slow Food -liike, jonka mukaan Itä-Eurooppaa uhkaa talonpoikaiskulttuurin
katoaminen.
"On tärkeää, että viljelijä saa määrätä hinnat, sillä heidän tulisi valvoa koko tuotantoketjua. Kun hinnan sanelee kaupallinen välittäjä, pientuottajien on tyydyttävä murusiin", Cat selittää.
Hänen mukaansa tuottajat suorastaan pelkäävät kaupanteon koukeroita.
"Heiltä puuttuu tietoa ja ohjausta, ja myyntiin aiottujen tuotteiden sertifiointi on mutkikasta", Cat listaa.
Hidasta ruokaa
Brasovissa alettiin huhtikuussa järjestää viikoittain hitaan ruoan
markkinoita. Ne tarjoavat tuottajille harvinaisen mahdollisuuden myydä
suoraan kuluttajille.
Hankkeen takana on kansainvälinen Slow Food -liike, johon romanialaiset
lähtivät mukaan 2007.
"Romanian kaltaisissa maissa, jotka eivät ole rikkaita eivätkä köyhiä,
perinteistä maataloutta uhkaavat muuttuva kulutuskulttuuri sekä
ylikansallisten yhtiöiden ja länsimaisten keinottelijoiden
maahankinnat", Slow Food Internationalin perustaja Carlo Petrini
kommentoi viime vuoden lopulla.
Hän varoitti, että Itä-Eurooppaa uhkaa talonpoikaiskulttuurin katoaminen
ja kehotti rakentamaan vahvan vastaliikkeen.
EU-tukia ei haeta
"Myymme tuotteitamme Slow Food -toreilla ja Romanialaisen talonpojan
museon markkinoilla Bukarestissa", 17-vuotias brasovilainen viljelijä
Madalin Bangala kertoo.
Bangalan perheen tilalla on 300 lammasta ja 40 lehmää, paimenia se
työllistää seitsemän. Torikaupan pyörittäminen päivittäin olisi
kuitenkin Bangalan mukaan liian hankalaa ja kallista.
Pientä kotileipomoa Harghitan piirikunnassa pitävä Varga Zsuzsanna
sanoo, ettei hän pysty myymään tuotteitaan tavallisella torilla tai
kaupoissa. "Pelkät verot kaataisivat bisneksen."
"Sitä paitsi kaupat ja torit ovat täyttyneet halvoista ja
huonolaatuisista tuotteista, jotka tuodaan usein ulkomailta.
Paikallisille tuottajille ei ole tilaa", hän suree.
"Markkinoille on vaikea päästä ilman vahvaa tuotemerkkiä. Myyminen on
paljon vaikeampaa kuin tuottaminen", säestää Mihai Breazu, joka pitää 35
hehtaarin viinitilaa.
Romania liittyi 2007 Euroopan unioniin, mutta maataloustuet ovat jääneet
monelta hakematta prosessin mutkikkuuden vuoksi.
Esimerkiksi Bangalan perhe ei ole hakenut EU-tukea eikä myöskään
pankkilainaa, jonka riskit pelottavat.
EU:n viesti jää epäselväksi
EU:n maaseutukehityksen verkosto (ENRD) julkisti huhtikuussa tutkimuksen, jonka mukaan Romanian maatiloista kolme neljästä toimii täysin tai puolittain luontaistaloudessa.
Kolme miljoonaa tilaa jää EU-tukien ulkopuolelle, koska ne ovat alle 0,3 hehtaarin laajuisia.
22 miljoonan asukkaan Romanian työvoimasta jopa 35 prosenttia toimii maataloudessa.
Tutkijat ennustavat, että pienimmät tilat katoavat vähin erin.
Raportin mukaan EU lähettää pientiloille ristiriitaisia viestejä. Yhtäältä se tunnustaa niiden roolin köyhyyden helpottajina sekä luonnon monimuotoisuuden ja perinteiden vaalijoina. Toisaalta EU suosii vahvasti tehokkuutta ja kaupallista kilpailukykyä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia