Romanien terveys selvästi muita eurooppalaisia heikompi
Euroopan suurimman vähemmistön kokemalla syrjinnällä on selvä vaikutus terveyteen, sanotaan EU-komission tutkimuksessa.
Euroopan suurimman vähemmistön kokeman syrjinnän vaikutus hyvinvointiin on hyvin tiedossa, mutta tarkka tieto mantereen romanien terveydestä puuttuu, sanotaan EU-komission tilaamassa tutkimuksessa.
Tutkimuksessa arvioitiin saatavilla olevaa tietoa romanien terveydentilasta 28 EU-maassa, Norjassa, Liechtensteinissa ja Sveitsissä, ja keskityttiin erityisesti valtioihin, joiden alueella oli suuria romanivähemmistöjä.
Tutkijoiden mukaan romanien muita eurooppalaisia heikompi terveydentila on ollut jo pitkään tiedossa. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelman UNDP:n viime vuosikymmenellä tekemän selvityksen mukaan kolmasosa Euroopan 35–54-vuotiaista romaneista kertoi arkea haittaavista terveysongemista ja kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi, ettei heillä olisi varaa reseptilääkkeisiin, komission raportissa sanotaan.
Nyt kerätyn tilastotiedon perusteella on myös selvää, että Euroopan romaneilla on myös selvästi lyhyempi elinajanodote kuin muilla eurooppalaisilla ja useimmissa Kaakkois-Euroopan valtioissa romanien lapsikuolleisuus on korkea. Erityisen heikoilla romanien tilanne on Bulgariassa, jossa vuoden 2009 tuhkarokkoepidemian potilaista lähes 90 prosenttia oli romaneja.
Tutkijat olivat kuitenkin yllättyneitä, että syrjinnästä ja heikosta terveydentilasta kertovista tutkimustuloksista huolimatta romaneja koskeva kansanterveydellinen tieto on hyvin hajanaista ja sisältää suuria aukkoja.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Euroopan romaniväestön terveydentilasta ei ole tarkkaa yleiskuvaa ja tietämyksen puute hankaloittaa merkittävästi toimenpiteitä romanien terveydentilan parantamiseksi, raportissa sanotaan.
"Romaniväestön terveydentilan selvittäminen on aito eurooppalainen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan koko Euroopan kattavaa tutkimusta ja sitoutumista", raportissa sanotaan.
Suurista kansainvälisistä järjestöistä Euroopan romaniväestön tilanteen parantamiseksi työskentelevät tällä hetkellä EU-komission lisäksi Euroopan perusoikeusvirasto FRA, UNDP ja Maailmapankki. Euroopassa asuu arvioiden mukaan noin kymmenen miljoonaa romania.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia