Rooman klubi: merkityksellinen tieto kadoksissa

”Kestävää kehitystä informaatioyhteiskunnassa olisi se, että ihmiset pääsisivät helposti oikean, merkityksellisen tiedon ääreen. Haasteena on, kuinka saadaan kehitettyä riippumaton ja monipuolinen tiedonjakamisjärjestelmä, joka on toimivan demokratian tae”, sanoo professori ja Rooman klubin Suomen yhdistyksen puheenjohtaja Markku Wilenius.

Wilenius johti keskustelua Rooman klubin Suomen yhdistyksen 31.3. järjestämässä yleisötilaisuudessa Helsingissä. Yhdistys kokoaa saman pöydän ääreen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ja pyrkivät luomaan ymmärrystä esimerkiksi globaaleista ympäristöongelmista, köyhyydestä sekä kasvun ja tiedon ongelmista.

Keskiviikon tilaisuudessa pohdittiin teemaa ”Välinpitämättömyys ja tietämättömyys kestävän kehityksen esteinä informaatioyhteiskunnassa”. Samaan teemaan syvennytään myös kansainvälisen Rooman klubin vuosikokouksessa ja konferenssissa, jotka järjestetään ensi lokakuussa Suomessa.

Tietämättömyys ruokkii välinpitämättömyyttä

Länsimaissa ei voi olla törmäämättä uutisiin köyhyyden lisääntymisestä, hiv/aidsin leviämisestä, väestönkasvusta, ilmaston lämpenemisestä ja monesta muusta globaalista ongelmasta. Silti yllättävän harva toimii globaalien ja kehityskysymysten hyväksi. Merkityksellinen tieto ja samalla toiminta jää helposti viihteen ja muun sirpaleisen tiedon jalkoihin.

”Informaatiovirtojen määrä kasvaa jatkuvasti, mutta toisaalta kasvava tiedon määrä peittää harsollaan alle sen, mitä ihmisten pitäisi tietää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Bush onnistuu uskomattomalla tavalla tuottamaan disinformaatiota, joka sumuttaa koko kansaa”, Wilenius sanoo.

Rooman klubin mukaan tietämättömyys ruokkii välinpitämättömyyttä, jonka kasvu uhkaa ihmiskunnan kehitystä. ”Välinpitämättömyys ei ole vain niiden maiden ongelma, joissa toitotetaan yhtä totuutta, vaan se on todellinen uhka myös länsimaissa. Välinpitämättömyys on tällä hetkellä se suurin peikko, joka estää monessa maassa demokraattisen prosessin etenemisen”, arvioi Wilenius.

Ilmiötä voi ruokkia tiedon puutteen lisäksi tiedon vaikeaselkoisuus. ”Esimerkiksi EU:n perustuslainsäädännön ymmärtäminen on tavalliselle kansalaiselle lähes mahdottomuus. On etäännytty kauas siitä, että kansalaiset voisivat lainsäädäntöön perehtymällä käyttää rationaalisesti äänioikeuttaan EU-vaaleissa”, dosentti Thomas Wallgren Helsingin yliopistosta kritisoi.

Miten torjua välinpitämättömyyttä?

Välinpitämättömyyden ja tietämättömyyden torjumisessa uusien digitaalisten medioiden kehitys on ratkaisevaa. Kehitysmaissa pääsy esimerkiksi internetiin voisi parantaa kolmannen maiden ihmisten terveydenhuoltoa, koulutusta ja muuta hyvinvointia.

”Teknologian pitäisi olla kaikkien ulottuvilla, eli avoimella lähdekoodilla ja Linux-järjestelmällä on tässä kehityksessä hyvin tärkeä rooli”, Wilenius sanoi. Avoimen lähdekoodin perusperiaate on, että käyttäjä voi esimerkiksi ladata verkosta valmiin, ilmaisen ohjelmapaketin. Jos hän haluaa omiin tarpeisiinsa räätälöidyn ohjelman, hän maksaa ohjelman muokkaamisesta tekijälle, eikä nykyisille valtaville ohjelmistotaloille.

Wallgren kritisoi jatkuvaa vetoamista teknologisten välineiden kaikkivoipaisuuteen ja ehdotti välinpitämättömyyden kitkemiseen ikiaikaista keinoa. ”Ihmisten tulisi elää ja kommunikoida toistensa kanssa. Meillä on pula siitä, että maailman hyväosaiset ihmiset kohtaisivat maailman vähäosaisimmat. Kokemukset ja elämykset puuttuvat, vaikka teknologia välillä näitä ryhmiä yhdistääkin.”

Rooman klubi jatkaa keskustelua välinpitämättömyydestä, tietämättömyydestä ja niiden vaikutuksesta kestävään kehitykseen ensi lokakuussa. Aikeena on tehdä teemasta aloite usean tutkimuslaitoksen yhteiselle tutkimushankkeelle.

Lisätietoja Rooman klubista:
www.tukkk.fi/tutu/ficor ja www.clubofrome.org