Ruandan uusi perustuslaki kieltää etnisen erottelun

"Ruandassa vallitsee nyt suuri avoimmuus ja ilmaisun vapaus, mikä antaa toivoa", sanoo LML:n Kibungon alueen kehityskoordinaattori, Suomessa vieraileva Francis Bushayija.

Hän kertoo, että Ruandan radiossa ja televisissa on viikottain kolmen tunnin suora keskusteluohjelma, jossa käsitellään kansanmurhaan 1994 johtaneita syitä ja nykytilanteen haasteita. Kuka tahansa kansalainen voi esittää vaihtuvalle paneelille kysymyksiä ja omia näkemyksiään.

Ohjelmassa keskustellaan vilkkaasti mm. tulevista vaaleista. Maaliskuussa on kansanäänestys uudesta perustuslaista, kesällä presidentin- ja parlamenttivaalit.

"Vasta referendumin jälkeen nähdään, mille tielle Ruanda lähtee."

Uudessa perustuslaissa kriminalisoidaan kaikkinainen etnisten ym. eroavaisuuksien korostaminen. Myös mediassa "vihapuhe" on kielletty. Syy on selvä: yksityinen radioasema "Tuhat kukkulaa" oli keskeinen kansanmurhaan lietsonut tekijä.

HYVÄÄ ELÄMÄÄ TANSANIASSA

Francis Bushayijan, 39, ei ole itse tarvinnut nähdä eikä kokea väkivaltaa.

Hän syntyi vuonna 1959, kun perhe pakeni maan ensimmäisiä tutsivainoja. Suurimman osan elämäänsä hän eli luterilaisen pakolaisavun ylläpitämällä leirillä Länsi-Tansaniassa. Hän kävi koulua tansanialaisten kanssa ja valmistui stipendin avulla opettajaksi.

"Leirillämme oli tutseja ja hutuja, mutta emme edes tienneet toistemme taustoja. Elimme harmoniassa keskenämme ja tansanialaisten kanssa. Emme ymmärtäneet, mitä Ruandassa tapahtui."

Vuonna 1995 Bushayija ja hänen viisilapsinen perheensä päättivät palata kotimaahansa, jota eivät olleet koskaan nähneet.

"Vaikka tansanialaiset kohtelivat meitä hyvin ja olimme saaneet Tansanian kansalaisuudenkin, Ruanda oli aina kipeästi sydämessäni."

RAISKAUS VAKAVIN RIKOS

"Olen hyvin kiitollinen, että saan nyt palvella samassa järjestössä, jolta sain itse lapsena apua", Francis Bushayija toteaa.

Vuodesta 1996 hän on toiminut LML:n kehitysohjelmien koordinaattorina maan itäosassa. Hänen vastuullaan on noin 165 000 ihmistä.

Kibungossa ruokaturvaa parannetaan mm. opettamalla uusien lajikkeiden viljelyä. Viljan varastointia ja sadeveden keruuta tehostetaan, kyntöhärkiä ja puita säästäviä liesiä hankitaan. Ihmisiä koulutetaan erilaisten kehitys- ja sovintoryhmien vetäjiksi ja kannustetaan yhteisiin ponnistuksiin. Asukkaista - naapurimaista palanneista pakolaisista ja kyliin jääneistä - lähes 70 prosenttia on köyhiä.

Kansanmurhan jäljiltä maassa on hyvin paljon hiv/aids-leskiä ja orpoja, joita myös tuetaan. Kansanmurhan aikana maassa raiskattiin ehkä jopa puoli miljoonaa naista.

"Gacaca-kyläkäräjillä, joilla käsitellään murhista vangittujen syytteet, raiskaus on luokiteltu pahimpien rikosten joukkoon."

"Ensin raiskaus tosin katsottiin rikoksista vähäisimmäksi, mutta naiskansanedustajat saivat luokittelun muutettua."

"Kyläkäräjät ryhtyvät kohta käsittelemään syytteitä", Francis Bushayija kertoo.

Julkaisija: Kirkko ja Kaupunki