Kansainvälisen ruoka- ja käteisavun leikkaukset ovat johtaneet siihen, että haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset syövät entistä vähemmän. Samaan aikaan myös lapsiavioliitot, lapsityövoima ja mielenterveysriskit ovat lisääntyneet, kertoo avustusjärjestö World Vision tuoreessa selvityksessään (pdf).

Humanitaarisen avun tarve on viime vuosina kasvanut muun muassa konfliktien, luonnonkatastrofien, koronapandemian ja elinkustannusten nousun seurauksena. Esimerkiksi YK sai hätäapuvetoomuksellaan kasaan viime vuonna kasaan vain 38 prosenttia tarvitusta summasta.

Muun muassa Maailman ruokaohjelman (WFP) on joutunut leikkaamaan ruoka-apuannoksia, käteisapua sekä avustettavien ihmisten määrää. World Vision jakaa suurimman osan avustaan yhteistyössä WFP:n kanssa. Se haastatteli 562:ta perhettä kuudessa maassa selvittääkseen, millaisia leikkausten vaikutukset ovat olleet.

Raportin mukaan perheet saavat nyt täytettyä vain murto-osan kuukausittaisesta kaloritarpeestaan tai jäävät jopa kokonaan hätäavun ulkopuolelle.

Ennen ruoka-avun leikkauksia lapset söivät keskimäärin kaksi ateriaa päivässä, mutta tammikuussa 2024 useimmat perheet kertoivat syöneensä edellisenä päivänä vain yhden aterian tai eivät lainkaan.

”Näiden havaintojen pitäisi saada hälytyskellot soimaan välittömästi. Ilmastokriisin, konfliktien ja koronaviruksen jäljiltä yli 38 miljoonaa ihmistä on vain askeleen päässä nälkäkuolemasta, eikä humanitaarinen apu pysty vastaamaan tarpeeseen”, sanoo World Visionin avustusoperaation johtaja Mary Njeri tiedotteessa.

Esimerkiksi Somaliassa jo ennen leikkauksia vain 27 prosenttia ihmisistä söi kaksi tai useamman aterian päivässä. Leikkausten jälkeen osuus oli enää 13 prosenttia. 59 prosenttia ei ollut syönyt yhtään ateriaa vuorokauden sisällä.

Bangladeshin pakolaisleirialueella Cox’s Bazarissa perheet saivat alun perin 12 dollaria henkeä kohti kuukaudessa. Kuponkien arvoa leikattiin 10 dollariin maaliskuussa 2023 ja kahdeksaan dollariin kesäkuussa 2023. Samaan aikaan alle 5-vuotiaiden akuutti aliravitsemus nousi 12 prosentista 15:een, raportissa kerrotaan.

Somalian ja Bangladeshin lisäksi haastatteluja tehtiin Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Libanonissa sekä Bidi Bidin pakolaisleirillä Ugandassa. Tutkimuksen havainnot eivät edusta maiden tai maailman tilannetta kokonaisuutena vaan kertovat tiettyjen perheiden kokemuksista yhteisöissä, jotka kärsivät ruoka-avun leikkauksista, järjestö korostaa.

Raportti paljasta myös ruokapulan epäsuorat vaikutukset. Vanhemmat kertoivat tyttöjen jättäneen koulun kesken, tulevan raskaaksi ja menevän naimisiin. Myös mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Useampi kuin joka kymmenes aikuisista kertoi tuntevansa olonsa koko ajan niin toivottomaksi, ettei enää jaksaisi elää. Puolet aikuisista kertoi, että heistä tuntui tältä useimmiten tai välillä.

Raportissa suositellaan, että avunantajat ja humanitaariset toimijat määrittelevät selkeät ohjeet siitä, minkä verran apua voidaan maksimissaan leikata, jotta riittävä kalorimäärä varmistettaisiin. Huomiota pitää kiinnittää erityisesti lapsiin.

YK:n arvion mukaan lähes 309 miljoonaa ihmistä tarvitsee tänä vuonna humanitaarista apua. Sen tavoitteena on toimittaa apua vajaalle 188 miljoonalle.