(IPS) -- Sadevesisäiliöt ovat kohentaneet elämänlaatua tuntuvasti Argentiinan köyhällä ja kuivalla maaseudulla. Ne mahdollisti YK:n tuki, jota jaetaan pieniin ympäristöhankkeisin.

"Täällä joko sataa liikaa tai vettä ei tule pisaraakaan", kuvaa pienviljelijä Juan Ramón Espinoza. Hän asuu 10 000 asukkaan Corzuelassa Argentiinan koillisessa Chacon maakunnassa. Maakunnan pääkaupunkiin Resistenciaan on 260 kilometriä, ja sadekaudella tiet käyvät kulkukelvottomiksi.

Sadetta suurempi ongelma on paheneva kuivuus. "Neljä tai viisi kuukautta voi mennä ilman sateen tippaa", Espinoza sanoo. Ilmastonmuutoksen ohella kuivuutta lisää metsien katoaminen valtavien soijaviljelmien alta.

Ilmastovaikutusten ja ihmisen toiminnan seurauksena talonpojat jäivät vähitellen ilman juoma-, talous- ja kasteluvettä. Sitä piti hakea yhä pitemmistä matkoista.

Rännistä säiliöön

Chaco on 43 miljoonan asukkaan Argentiinan vähävaraisinta aluetta, jonka miljoonasta asukkaasta liki 60 prosenttia elää köyhyydessä.

Asukkailla ei ollut varaa rakentaa sadevesisäiliöitä ennen kuin YK:n alainen Maailman ympäristörahasto tuli hätiin. Se on jakanut pienimuotoista tukea (Small Grants Programme, SGP) kehitysmaiden ympäristöhankkeille 1990-luvulta lähtien.

Corzuelan ensimmäinen sadevesiprojekti rakensi viisi 52 000 litran yhteissäiliötä vuosina 2013–2015. Hanke sai jatkoa maaliskuussa: isoja säiliötä tehdään vielä kahdeksan ja lisäksi 30 perhekohtaista vesivarastoa.

Sadevesi otetaan talteen talojen katoilta ja ohjataan rännejä pitkin säiliöihin. Teknologia on yksinkertaista ja huokeaa.

Vettä "tuhlattavaksi" asti

Säiliön rakentamisessa käytetään sementtiä, tiiliä, hiekkaa, terästä ja kiviä. Teknisessä toteutuksessa auttaa Argentiinan maatalousteknologian laitos. Turvallisuutta ja hygieniaa kyläläisille opettaa teollisuusteknologian laitos.

"Kunhan asukkaat on koulutettu rakentamaan säiliö, he voivat tehdä sellaisen jokaiseen taloon", teknikko María Eugenia Combi vakuuttaa.

Corzuelalaiset saavat säiliöistä talousvetensä, ja vettä riittää myös "tuhlattavaksi" kasvimaalle. "Eikä meidän tarvitse enää pihistää ruokarahoista veden ostamista varten", kiittelee opettajaksi opiskeleva Jésica Garay.

Vesihanke kannustaa asukkaita perustamaan kasvimaita ja monipuolistamaan ruokavaliotaan. "Tavoittelemme paikallista toimintaa, jolla on globaalit vaikutukset", tiivistää YK-ohjelman Argentiinan-johtaja Francisco Lopez Sastre.