Saharan vihreä muuri etenee
Saharan etelärajalle istutettavan kasvillisuusvyöhykkeen on tarkoitus torjua sekä aavikoitumista että levottomuuksia.
Saharan etelärajalle on päätetty luoda 15 kilometriä leveä ja lähes 8 000 kilometriä pitkä metsä- ja kasvillisuusvyöhyke torjumaan aavikoitumista.
Arabimaiden kuohuessa vihreän muurin toivotaan myös lisäävän alueen poliittista vakautta.
Vuodesta 1980 vireillä olleesta hankkeesta päätettiin helmikuun lopulla Bonnissa pidetyssä YK-kokouksessa.
Vihreän muurin on määrä ulottua Senegalin Dakarista lännessä Afrikan sarven Djiboutiin idässä. Mukana ovat Saharan eteläpuolisen Sahelin alueen valtiot Senegal, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Nigeria, Tshad, Sudan, Eritrea, Etiopia ja Djibouti.
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF lupasi hankkeelle 84 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaistuki - johon Suomikin osallistuu - liikkuu kahden miljardin euron luokassa.
Aavikon suitsinnan ohella vihreä muuri suojelee alueen arvokkaita vesilähteitä, kuten katoamassa olevaa Tshadjärveä, ja elvyttää luonnon monimuotoisuutta.
Vyöhykkeellä voidaan viljellä hedelmiä ja vihanneksia, mikä parantaa seudun ruokaturvaa ja edistää taloudellista kehitystä, YK:n aavikoitumisen vastaisen sopimuksen (UNCCD) edustaja Daniel André listaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia