Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa
Senegalin nuoria varoitetaan siirtolaisuudesta - ”Voisimme sijoittaa Senegaliin sen rahan, jonka käytämme matkustamiseen kohti kärsimyksiä”
Senegalin nuoret turvautuvat siirtolaisuuteen, koska kotimaa ei tarjoa työtä ja etenemisen mahdollisuuksia. Kotimaahansa palanneet paperittomat siirtolaiset kertovat valistustilaisuuksissa hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta.
Laittomasta siirtolaisuudesta virisi vilkas keskustelu Dakarin Grand Médinessä. Kuva: Samuelle Paul Banga / IPS.
(IPS) -- ”Sinua hakataan ja uhkaillaan aseilla. Menetät kaikki oikeutesi sillä hetkellä, kun saavut maahan. Omat veljesi myyvät sinut.”
Senegalin pääkaupungissa kokoontuneet kuulijat ottavat tylyn sanoman vastaan hiljaisuuden vallitessa. Tilaisuuden teemana on paperiton siirtolaisuus. Ennen keskustelua esitetyn 45-minuuttisen dokumentin tekijät ovat Senegaliin palanneita siirtolaisia.
Yksi toisensa perään miehet ja naiset videolla ja paikan päällä antavat oman todistuksensa paperittoman siirtolaisuuden todellisuudesta. He kertovat kärsimyksestä, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta. YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n järjestämän tapahtuman tarkoituksena on saada maastamuuttoa harkitsevat nuoret miettimään ratkaisua toisenkin kerran.
IOM on kouluttanut 80 Euroopasta kotimaahansa palannutta senegalilaista, guinealaista ja nigerialaista haastattelemaan kohtalotovereitaan ja keräämään heidän tarinoitaan. Koulutus ja keskustelutilaisuudet ovat osa IOM:n Migrants as Messengers -ohjelmaa, joka välittää tietoa epäsäännöllisen siirtolaisuuden vaaroista.
Perheet painostavat lähtemään
Viesti menee perille. Elokuvanäytöksen jälkeen virinneessä keskustelussa käy selväksi, että nuoret turvautuvat siirtolaisuuteen, koska kotimaa ei tarjoa työtä ja etenemisen mahdollisuuksia. Monien lähtöä siivittää perheen tuki.
”Äitini käytti kaikki säästönsä kustantaakseen matkani”, Issa Ngom sanoo. Kitkuteltuaan muutaman kuukauden vaikeissa oloissa hän päätti palata.
”Meidän täytyy näyttää nuorille, että kotimaassakin on mahdollisuuksia. Useimmat nuoret vain vetelehtivät kaupungilla sen sijaan, että tekisivät jotain”, Aminata Diop väittää.
”Olemme tottuneet syyttämään nuoria kaikesta, koska pidämme heitä kunnianhimottomina. Mutta emme koskaan kannusta nuoria luomaan paikallista vaurautta”, IOM:n vapaaehtoinen Seckouba Cissé vastaa.
”Minä menin Eurooppaan ja palasin. Perheemme painostavat meitä menestymään, vaikka voisimme sijoittaa Senegaliin sen rahan, jonka käytämme matkustamiseen kohti kärsimyksiä”, sanoo Babacar Gueye, akateemisen loppututkinnon suorittanut nuori, joka etsii nyt töitä Senegalista.
Vastapainoa somen valheille
Senegalissa järjestetään eri puolilla maata kuusitoista tällaista tilaisuutta. Palanneet siirtolaiset ovat vapaaehtoisina mukana kohottamassa lähtöä harkitsevien tietoisuutta.
Monet heistä käyttävät kokemustensa jakamiseen Facebookin Migrants as Messengers -sivua. Se on vastapainoa siirtolaisuudesta sosiaalisessa mediassa luodulle ruusuiselle kuvalle.
”Ystäväni lähettivät minulle kauniita kuvia ja videoita elämästä Euroopassa. Niiden tähden minäkin olin lähdössä etsimään sieltä hyvää elämää”, Djiby Sakho tunnustaa. Dokumentti ja keskustelu ovat näyttäneet hänelle matkan pimeämmän puolen.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia