Suomen eduskunta hyväksyi viime viikolla niin kutsutun ”käännytyslain” eli rajaturvallisuuslain, jonka nojalla pyritään estämään ”välineellistä maahanmuuttoa” Venäjältä. Lain puolesta äänesti 167 ja vastaan 31.  Laissa “välineellistäminen” määritellään valtioiden tai muiden toimijoiden toimiksi, joilla helpotetaan maahantuloa ja yritetään horjuttaa Suomen vakautta.

Poikkeuslain nojalla turvapaikanhakijat voidaan yhä helpommin käännyttää rajalla takaisin Venäjälle ilman turvapaikkahakemuksen käsittelyä tai mahdollisuutta valittaa käännyttämisestä. 

Laki rikkoo sekä perustuslakia, ihmisoikeuksia, kansainvälisten oikeutta että EU:n lainsäädäntöä. Järjestöt tuomitsivat lain voimakkaasti jo sen valmisteluvaiheessa. Amnesty vaatii, että Euroopan komissio ottaa lain huolelliseen laillisuusarviointiin.

“Laki heikentää valtavasti oikeutta hakea turvapaikkaa ja saada suojaa palautukselta Suomessa. Se ei ainoastaan vaaranna turvaa hakevien ihmisten oikeuksia, vaan myös johtaa mielivaltaan ja väkivaltaan rajalla”, toteaa Dinushika Dissanayake, Amnesty International Euroopan osaston apulaisaluejohtaja.

Käytännössä turvapaikan saisi Venäjältä enää hyvin erityisissä syistä, kuten nuoren iän, sairauden, vamman vuoksi, tai jos on vainon kohteena Venäjällä. Kaikki muut palautettaisiin takaisin Venäjälle. Turvapaikan saamisen arvioiminen sälytettäisiin rajaviranomaiselle, jolla on käytännössä rajalliset keinot ja taidot selvittää, onko henkilö aidosti haavoittuvassa asemassa.

Myös  kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo sanoi ennen lain hyväksymistä, että siinä on monta vakavaa ongelmaa, jotka rikkovat sekä ihmisoikeuksia että kansainvälisiä sopimuksia. Fingon mukaan on mahdotonta määritellä tarkasti ja oikeudenmukaisesti, ketkä voivat olla oikeutettuja turvapaikkaan ja ketkä ovat välineellistettyjä pakolaisia. Esimerkiksi se, että Venäjä on antanut henkilölle polkupyörän ei välttämättä tarkoita, ettei hän olisi turvapaikan tarpeessa.

Vastoin oikeusvaltioperiaatteita

Amnestyn mukaan laki kyseenalaistaa Suomen sitoutumisen oikeusvaltioperiaatteeseen. Sekä eurooppalainen että kansainvälinen oikeus linjaavat selkeästi, että ehdotonta palautuskieltoa on aina noudatettava ja väitteet vakavista ihmisoikeusloukkauksista palauttamisen yhteydessä on tutkittava perusteellisesti riippumatta siitä, miten ihmiset ovat alueelle saapuneet.

“Poikkeuslaki on ristiriidassa äskettäin hyväksytyn EU:n kriisi- ja force majeure -tilanteita koskevan asetuksen kanssa. Se ylittää kaikki EU:n lainsäädännössä myönnetyt valtuudet. Odotamme, että Euroopan komissio tutkii sen laillisuuden tarkasti”, Dissanayake sanoo.

EU:n kriisi- ja force majoure -asetuksen mukaan jäsenmaa voi pyytää apua muilta EU- mailta, mikäli turvapaikanhakijoiden määrä ylittää maan kyvyn käsitellä hakemuksia tai ottaa turvapaikanhakijoita vastaan. Näissäkin tapauksissa on kunnioitettava kaikilta osin kolmansien maiden kansalaisten ja vailla kansalaisuutta olevien henkilöiden perusoikeuksia.

Hallitus on perustellut käännytyslakia vastauksena Venäjältä Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun viime syyskuusta lähtien. Todellisuudessa turvapaikanhakijoita on tullut Venäjältä Suomeen keväällä verrattain vähän. Amnestyn mukaan esimerkiksi helmi-toukokuun aikana rajan on ylittänyt vain kaksi turvapaikanhakijaa.

Suomen poikkeuslaki seuraa Amnestyn mukaan Latvian, Liettuan ja Puolan hyvin kyseenalaisia jalanjälkiä, joissa on otettu vuodesta 2021 lähtien käyttöön lukuisia ihmisoikeussopimusten vastaisia käytäntöjä niin sanotun ”välineellistämisen” torjumiseksi. Todellisuudessa toimet ovat johtaneet ihmisoikeusloukkauksiin rajoilla ja ajaneet turvaa hakevat ihmiset yhä vaarallisimmille reiteille.