(IPS) -- Tuottoisa soija valtaa alaa muilta viljelykasveilta ja karjalta Argentiinassa. Samalla maanomistus keskittyy harvoille ja ruoantuotanto kärsii.

Muuntogeeniset soijapavut ovat Argentiinan ulkomaanvaluutan päälähde. Soija on myös Argentiinan eniten viljelty kasvi.

"Soijaan liittyy vähemmän riskejä kuin muuhun maatalouteen, ja sitä on halvempaa tuottaa kuin maissia, lihaa tai maitotuotteita", selittää soijasta kirjan kirjoittanut taloustieteilijä Luciano Cohan.

"Ilman soijan tuomaa rahaa, maan talouden olisi sopeuduttava isoihin muutoksiin."

Soijantuotanto on keskittänyt maanomistusta ja nostanut sen arvoa. Vuonna 2010 vain kolme prosenttia tuottajista hallitsi yli puolta soijapaputuotannosta, kertoo Carlos Vicente barcelonalaisesta maatalousjärjestö Grainista.

Pienviljelijät lähtivät

Maanomistuksen keskittyminen on johtanut ennennäkemättömään muuttoliikkeeseen. Vuoteen 2007 mennessä yli 200 000 pienviljelijää ja maatyöntekijää oli lähtenyt perheineen maaseudulta, sanoo Vicente.

Agronomi ja tutkija Carlos Toledo on nähnyt viljelijöiden muuttavan pois maito- ja lihatiloilta. "He muuttivat kaupunkiin, koska eivät tulleet enää toimeen."

Vuosina 1997–2005 soijantuotanto kasvoi 20 miljoonaa tonnia, kun taas auringonkukkasato supistui 2 miljoonaa tonnia ja riisi 0,5 miljoonaa tonnia, kertoo tieteen ja tekniikan tutkimusneuvoston selvitys.

Pelkästään Córdoban maakunnassa soijanviljelyn yleistyminen supisti karjan määrää 17 prosenttia. Myös hedelmien ja vihannesten tuotanto isojen kaupunkien ympärillä laski. Se nosti perustuotteiden hintoja.

Grain-järjestön Vicenten mukaan soija on yhteiskunnalle tärkeä tulonlähde. "Mutta rahat tarvitaan niiden tukemiseen, joiden on täytynyt lähteä maaseudulta soijan takia."

Tukea pientiloille

Argentiinan ruuantuotannosta 70 prosenttia tulee perhetiloilta. Niitä vahvistaakseen Cristina Fernándezin hallitus perusti vuonna 2008 maaseudun kehityksen viraston. Tarkoitus on pysäyttää maaltamuutto ja luoda miljoona uutta tilaa viidelle miljoonalle ihmiselle.

"Maatalouteen on investoitava 50 vuoden ajan tähän mennessä tehtyjen tuhojen korvaamiseksi", arvioi viraston johtaja Emilio Pérsico.

Perheviljelijöiden järjestöä johtavan Miguel Fernándezin mukaan maaltamuutolle on soijatilojen lisäksi muita syitä, kuten metsäkato, ilmastonmuutos sekä rakennusalan, matkailun ja agrobisneksen isot hankkeet. Muuntogeeninen soija on silti iso ongelma.

"Kemikaalit ja muuntogeeniset siemenet tuhoavat maaperän. Meitä huolestuttaa, että vaikka maata olisikin, emme tulevaisuudessa pysty kasvattamaan siinä mitään", sanoo Fernández.