Sateiden epäonnistuminen kahtena peräkkäisenä vuotena on johtanut vaikeaan kuivuuteen Somaliassa, jossa YK:n arvion mukaan jo yli puolet väestöstä tarvitsee kesäkuuhun mennessä humanitaarista apua. Pelkona on, että jos apua ei saada tarpeeksi, maa ajautuu laajaan nälänhätään.

Kuivuuden vaikutukset näkyvät maassa jo nyt.

"Vedestä ja ruuasta on pulaa, viljantuotanto on heikoissa kantimissa, karjaa kuolee ruoan ja veden puutteeseen, töitä ei ole ja ihmiset alkavat lähteä liikkeelle", kertoo Suomen Pelastakaa Lasten humanitaarisen avun asiantuntija Sanna Juntunen.

Järjestö toimittaa vettä maaseudun kyliin maan pohjoisosassa Puntmaassa, joka on yksi pahimmin kuivuudesta kärsivistä alueista.

Tilanne on vaikea myös Somalimaassa, joka on itsenäiseksi julistautunut Somalian osa. Alueella vastikään vieraillut kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä kertoo, että karjan kuoltua monen paimentolaisperheen toimeentulo on käytännössä menetetty. Ne, jotka eivät pysty lähtemään sukulaisten luo kaupunkiin, yrittävät ansaita elantonsa pystyttämällä esimerkiksi teenmyyntikojun.

"Tilanne on poikkeuksellisen paha. Jo joulukuussa tämän arvioitiin olevan pahempi kuin edellinen kuivuus, sillä tämä on ollut pitkäkestoisempi eikä viime syksynä sateita tullut ollenkaan. Olemme jo saaneet viestejä, että lapsia on kuollut janoon", hän kertoo.

Vesi talteen, kunhan sitä tulee

Koko Afrikan sarvi kärsii tällä hetkellä kuivuudesta. Tilanne on kuitenkin erityisen vaikea juuri Somaliassa, jonne YK antoi viime viikolla nälänhätävaroituksen. YK:n soveltaman viisiportaisen ruokaturvaluokituksen mukaan kesäkuuhun mennessä kolmannessa ja neljännessä luokassa, "kriisissä" ja "hätätilassa", on jo 2,9 miljoonaa ihmistä. Siitä on lyhyt matka viidenteen, suoranaiseen nälänhätään. Huolestuttavaa on kehityksen nopeus: vielä puoli vuotta sitten kriisi- ja hätätilaluokituksessa oli runsas miljoona ihmistä.

Kuivuuden seurauksena Somalian viljantuotanto on noin kolme neljäsosaa viiden vuoden keskiarvoa alempana, ja joillakin alueilla koko karja on menetetty.

Huolta lisää se, että Somaliassa oli nälänhätä viimeksi vuonna 2011. Tuolloin 260 000 ihmistä kuoli, ja avunantajayhteisöä on kritisoitu jälkikäteen hidastelusta kriisin hoidossa.

Nyt sekä paikalliset että kansainväliset toimijat tekevät hartiavoimin töitä saman estämiseksi. Pelastakaa Lasten kansainvälisen kattojärjestön Save the Childrenin tavoitteena on välittää apua 1,2 miljoonalle ihmiselle, ja sitä varten kerätään rahaa myös Suomessa.

Puntmaassa rahoilla jaetaan muun muassa vettä ja vesikuponkeja sekä annetaan myös hygienia- ja lastensuojeluvalistusta, Juntunen kertoo.

Pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on kuivuuden vuoksi vaikeaa. Solidaarisuus on levittänyt Somalimaassa muun muassa tietoa naisten sukuelinten silpomisen haitallisista seurauksista, mutta Kähärä kertoo, ettei vaikuttamistyötä pystytä nyt tekemään, sillä kuivuudesta kärsivissä kylissä kaivataan ensisijaisesti vettä.

Solidaarisuudella on Somalimaassa myös maataloushanke, jossa kehitetään kuivuutta sietäviä lajikkeita ja kehitetään veden talteenottojärjestelmiä. Se luo toivoa tulevaisuuteen.

"Pitkän tähtäimen tarkoitus on, että joka tippa saadaan talteen ja pystytään käyttämään kuivan kauden aikana", Kähärä kertoo.

Ajoissa liikkeellä

Sanna Juntunen uskoo, että nälänhätä on mahdollista vielä estää, jos toimitaan heti.

"Vuonna 2011 nälänhätään herättiin vasta heinäkuussa, nyt olemme nostamassa asiaa esiin jo puoli vuotta aiemmin. Kyse on kolmen tekijän summasta: miten sateet tulevat, kuinka hyvin avunantajayhteisö on valmistautunut tulevaan kevääseen ja miten paljon hinnat nousevat", hän arvioi.

Seuraavia sateita odotetaan huhtikuussa, ja niiden on jo ennustettu olevan keskimääräistä vähäisempiä. Avustusrahaa uupuu YK:n arvion mukaan noin 300 miljoonaa dollaria pelkästään vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä.