”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenian Chepkitalen luonnonpuistossa elävä ogiek-yhteisö on ottamassa käyttöön modernin digityökalun, jolla ohjataan heidän luonnontilaisen kotimetsänsä suojelua ja kunnossapitoa. Ogiekit toivovat, että prosessin päätteeksi valtio muodollisesti tunnustaa heidän perinteisen maanomistusoikeutensa.

Ogiekit ovat asuttaneet aluettaan paljon pitempään kuin Kenia on ollut itsenäinen tasavalta. Yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kanssa ogiekien yhteisöjen kylänvanhimmat ja Chepkitalen ogiek-klaanin edustajat kartoittavat kansan perinteistä asuma-aluetta käyttäen menetelmää, joka tunnetaan osallistuvana kolmiulotteisena mallinnuksena (P3DM).

P3DM-kartat yhdistävät kolme elementtiä, joita aiemmin pidettiin mahdottomina liittää toisiinsa: paikallisen tietämyksen tilasta ja luonnonvaroista, maantieteelliset informaatiojärjestelmät ja fyysisen mallinnuksen.

”Kartoitus tukee tilallista suunnittelua ja Chepkitalen luonnonpuiston kunnossapitoa auttamalla tunnistamaan toimet, joita tarvitaan ratkomaan kohdealueen suojeluun ja kunnossapitoon vaikuttavat ongelmat”, IUCN:n vesi- ja kosteikkoalueohjelman ohjelmajohtaja John Owino selittää.

Kaupallinen maanviljelys laitonta

Vuonna 2018 alkaneeseen mallinnukseen kuuluu pitkäkestoinen vuoropuhelu yhteisön jäsenten kanssa. Sen avulla yhteisön historia ja tieto luonnonvarojen varjelemisesta perinteisten lakien ja territorioiden kautta tulevat dokumentoitua.

Ogiekien perinteinen yhteisölaki esimerkiksi kieltää hiilenpolton ja salametsästyksen ja kaupallinen maanviljelyskin katsotaan laittomaksi.

”Tässä yhteisössä me suhtaudumme puihin ja luontoon samalla tavalla kuin ihmisiin. Täysikasvuisen puun kaataminen on meidän kulttuurissamme sama kuin tappaisit jonkun lapsen vanhemman. Miksi kaataa puu, kun voi kerätä sen oksia ja käyttää niitä vaikka mihin?”, kysyy Cosmas Chemwotei Murunga, yksi yhteisönsä kylänvanhimmista.

Ogiekit elävät metsästä, keräävät yrttejä ja muuta metsäkasvillisuutta, syövät bambunversoja ja sieniä, nokkosiakin, ja lisäksi maitoa, verta ja lihaa. Tärkeä osa ruokavaliota on hunaja, jota saadakseen ogiekit tarhaavat mehiläisiä.

”Siitä lähtien kun synnyin 72 vuotta sitten, metsä on ollut elantoni päälähde. Tämä on ainoa elämäntapa, jonka ymmärrän”, Chemwotei Muranga sanoo.

Nokat vastakkain valtion kanssa

Ogiekien ajattelu on käytännössä johtanut muun muassa siihen, että vuonna 1976 heidän vastalauseidensa vuoksi seetrien kaato heidän maillaan lopetettiin. Jo kaadettujen puiden hiljalleen lahoavat rungot makaavat yhä kaatopaikoillaan Lobootin kylän liepeillä.

Valtio ja ogiekit ovat olleet nokat vastakkain myöhemminkin. Vuonna 2000 ogiekin maat julistettiin luonnonsuojelualueeksi, ja ogiek-klaanit yritettiin monta kertaa häätää mailtaan. Vuonna 2008 Chepkitalen ogiekien yhteistyöjärjestö onnistui saamaan asiansa välimiesoikeuteen ja oikeus määräsi keskeyttämään häätötoimet. Asia on edelleen harkinnassa.

”Monia alkuperäisyhteisöjä on yritetty häätää käyttäen verukkeena ympäristönsuojelua. Meidänkin väitettiin tuhoavan luontoa”, yhteistyöjärjestön perustajiin kuuluva Peter Kitelo sanoo.

”Me olemme kuitenkin todistaneet valtion olevan väärässä. Odotamme toiveikkaina oikeuden päätöstä.”

IUCN:n mukaan mallinnus piti saada valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta koronapandemian vuoksi valmistuminen siirtyy myöhemmäksi.

”Kun 3D-kartta on valmis, siitä tulee yhteisölle hyvin tärkeä työkalu. Sen lisäksi, että se auttaa Chepkitalen luonnonvarojen tehokkaassa hoidossa, me käytämme sitä todistamaan, miten olemme sukupolvien ajan kestävästi eläneet rinnakkain luonnon kanssa”, Kitelo sanoo.