Suomalaisasiantuntijat kritisoivat Yhdysvaltain armeijan sotilaalle Chelsea Manningille langetettua 35 vuoden vankeustuomiota. Wikileaks-vuotosivustolle arkaluontoisia dokumentteja vuotaneelle Manningille annettiin tuomio yli kaksi ja puoli kuukautta kestäneen sotaoikeudenkäynnin päätteeksi.

Akatemiaprofessori ja Erik Castrén -instituutin johtaja Martti Koskenniemi kuvailee Manningin tuomiota epämiellyttäväksi ja valitettavaksi.

"Manning olisi pitänyt joko jättää tuomitsematta tai tuomita formaalisti eli todeta, että hän on rikkonut lakia ja antaa hänelle vaikka puolen vuoden tuomio", Koskenniemi sanoo.

Suomen Toimittajat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Christian Sundgren korostaa, että Manningille annetulla "hirvittävällä tuomiolla haluttiin antaa varoittava esimerkki."

"Jos sinulla on dokumentteja, jotka paljastavat räikeitä ihmisoikeusrikoksia, niitä ei anneta julkisuuuteen. Tällainen ei tietenkään ole hyväksi vapaalle tiedonkululle", Sundgren jatkaa.

"Kun ihmisoikeuksia loukataan salassa sen paljastaminen on eettinen ja moraalinen teko", sanoo Sundgren.

"Yhdysvallat ei tutki omia rikoksiaan"

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch, vaativat välittömästi asiakirjojen julkistamisen jälkeen vuonna 2010, että Yhdysvaltain hallitus tuo oikeuden eteen Manningin paljastamista kansainvälisen oikeuden rikoksista vastuussa olevat tahot.

Koskenniemi arvioi kuitenkin rikoksista vastuussa olevien Yhdysvaltain sotilaallisen ja poliittisen järjestelmän jäsenten tuomitsemisen olevan erittäin hankalaa.

"Yhdysvallat ei tutki omia rikoksiaan ja silloin kuin niitä ilmenee, Yhdysvallat ei suhtaudu syytöksiin vakavasti. Tämä on sietämätöntä", Koskenniemi arvioi.

Kansainvälisen rikosoikeuden toimivallan käyttämisen esteeksi Yhdysvaltain kohdalla muodostuu vuorostaan se, ettei Yhdysvallat ole ratifioinut kansainvälisen rikostuomioistuimen peruskirjaa. Vuoden 2002 elokuussa Yhdysvaltain kongressi sen sijaan hyväksyi lain, joka oikeuttaa sotilaallisen voimankäytön Yhdysvaltain tai sen liittolaisten kansalaisten vapauttamiseksi, mikäli heidät on vangittu Haagissa sijaitsevan tuomioistuimen toimesta.

Manningin oikeusprosessia ja tuomiota on myös kritisoitu siitä, että se on toiminut tiedon vapauteen ja ilmiantamiseen kohdistettuna hyökkäyksenä. Muun muassa HRW:n mukaan Manningiin kohdistettu agressiivinen syytteeseenpano ja ankara tuomio poikkeaa jyrkästi kidutukseen syyllistyneiden entisten korkea-arvoisten Yhdysvaltain virkamiesten nauttimasta täydellisestä rankaisemattomuudesta ja ylittää samalla useimpien demokraattisten valtioiden määräämät tuomiot arkaluonteisen tiedon vuotamisesta.

Manningin tuomio on huono uutinen toimittajille, heidän lähteilleen ja jokaiselle, jonka mielestä demokraattisen valtion on oltava vastuuvelvollinen, järjestö sanoo.

Epädemokraattista salailua

Sundgren on huolissaan valtioiden harjoittamasta salailusta. "Miten on mahdollista, että ylilyönnit ja rikokset tapahtuvat piilossa?", Sundgren kysyy, viitaten Manningin ja Edward Snowdenin tekemiin paljastuksiin.

"Rohkeita ilmiantajia tarvitaan, jotta nämä epädemokraattiset toimintatavat saadaan oikeusvaltion avoimeen keskusteluun ja voidaan purkaa", sanoo Sundgren.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.