Järjestöt moittivat eilen päättyneen Madridin ilmastokokouksen laihoja tuloksia. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle.

”EU:ta lukuun ottamatta yksikään maista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen järjestöjen yhteistiedotteessa.

Kokouksen oli määrä vauhdittaa ilmastotoimia, tuoda esiin uusia päästövähennyslupauksia sekä saada rikkaista maista irti lisärahoitusta köyhille maille ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi.

Käytännössä kokouksen tulokset jäivät laihoiksi, vaikka se venyi historiallisen pitkäksi.

Kokouksessa oli määrä sopia muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista, jotka liittyvät siihen, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen. Etenkin Brasilian vastustelun takia asiasta saatiin aikaan vain prosessipäätös, mikä tarkoittaa, että asia siirtyy seuraavan kokouksen asialistalle.

Rikkaat maat eivät myöskään myöntäneet erillistä uutta rahoitusta ilmastotoimiin, vaan kokouksen päätöksen mukaan vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.

”Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle”, kritisoi Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio tiedotteessa.

YK:n pääsihteeri António Guterres kertoi Twitterissä suoraan olevansa pettynyt kokouksen tulokseen mutta muistutti taistelun jatkuvan.

Myös esimerkiksi Suomen ympäristöministeriön mukaan kokouksesta jäi ristiriitainen tunnelma.

”Koskaan aikaisemmin neuvottelusaleissa ja niiden ulkopuolella käytävän ilmastokeskustelun välillä ei ole ollut näin suurta kuilua. Olen pahoillani, että kansainvälinen yhteisö ei pystynyt päättäväisemmin vastaamaan kansalaisten ilmastohuoleen ja tieteen viestiin”, sanoo ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ministeriön tiedotteessa.

Kokouksen valopilkkuna oli EU, joka ilmoitti neuvotteluiden toisella viikolla unionin pyrkivän hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Yhteensä 73 maata myös ilmoitti jättävänsä uuden ilmastotoimintasuunnitelman.