Suomalaiset järjestöt vaativat EU:lta ja Suomelta nopeampia päästövähennyksiä ja energiamurroksen vauhdittamista, jotta Pariisissa lauantaina solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet toteutuisivat. Tällä hetkellä sopimukseen kirjattu lämpötilatavoite on ristiriidassa valtioiden ilmastolupausten kanssa, järjestöt toteavat kannanotossaan.

"Yli 180 maan itse ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät riitä vaan johtavat lähes kolmen asteen lämpenemiseen. Valtioilta, kaupungeilta, yksityissektorilta ja kaikilta kynnelle kykeneviltä tarvitaan konkreettisia tekoja jo ennen sopimuksen voimaantuloa", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

YK:n jäsenmaat allekirjoittivat Pariisissa historiallisena pidetyn sopimuksen, jonka mukaan maailman maat pyrkivät rajoittamaan ilmaston lämpenemisen reilusti alle kahteen asteeseen sekä jatkavat ponnisteluja myös etenkin kehitysmaiden vaatiman 1,5 asteen tavoitteen puolesta. 1,5:tä asteen lämpenemistä on pidetty katastrofaalisen ilmastonmuutoksen rajana.

Sopimuksen mukaan valtioiden vapaaehtoisesti antamia päästövähennyslupauksia on määrä arvioida ensimmäisen kerran jo vuonna 2018, ja vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä kansallisia tavoitteitaan viiden vuoden välein.

Suomalaisjärjestöt muistuttavat kannanotossaan, että tiukempi, 1,5 asteen tavoite tarkoittaa, että EU:n ja samalla myös Suomen päästövähennystavoitteet ovat vanhentuneet.

"Suomella ja EU:lla ei ole enää syytä jarrutella päästövähennystensä kanssa. --- Viesti johtavilta ilmastotutkijoilta on selvä: fossiilisista polttoaineista on luovuttava ja globaalit hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaissa tämän on tapahduttava vielä nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Yksi Pariisin neuvotteluiden suurimmista kiistanaiheista oli oli kehitysmaiden rikkailta mailta vaatima ilmastorahoitus. Tuoreessa sopimuksessa rikkaat maat lupaavat kehitysmaille vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025 asti.

Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan mukaan Jonas Biströmin mukaan sopimus on kuitenkin varsin suurpiirteinen sen suhteen, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea.

"Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa. Rahoituksen on oltava uutta ja lisäistä suhteessa kehitysyhteistyövaroihin. Tilastokikkailulla ei torjuta ilmastonmuutosta ja pelasteta ihmishenkiä", hän sanoo.

"Pöyristyttävää"

Monet kansainväliset järjestöt ovat antaneet sopimukselle kovempaa kritiikkiä. Niiden mukaan sopimus ei huomioi riittävästi köyhimpiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Esimerkiksi brittiläisen Global Justice Now'n mukaan viimeinen tekstiehdotus, joka lopulta hyväksyttiin sopimukseksi lauantaina, on katastrofi.

"On pöyristyttävää, että sopimusta pidetään menestyksenä, kun se heikentää maailman haavoittuvimpien yhteisöjen oikeuksia eikä siinä ei ole juuri mitään sitovaa, jolla varmistettaisiin turvallinen ja elinkelpoinen ilmasto tuleville sukupolville. Kansallisten lupausten kontekstissa sopimus itse asiassa asettaa meidät tuhoisalle kolmen asteen tielle", sanoo järjestön johtaja Nick Dearden järjestön tiedotteessa.

Monet muut tahot ovat sen sijaan kiitelleet sopimusta. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kutsui sitä "monumentaaliseksi voitoksi". Myös esimerkiksi vihreiden entisen kansanedustajan, Sitran vanhemman neuvonantajan Oras Tynkkysen mukaan Pariisissa voittivat niin kansainvälinen yhteisö kuin köyhätkin maat.

"Hölmöintä tässä vaiheessa olisi kieltää itseltään yksi historian suurimmista voitoista vain sen takia, että se ei tietenkään ole täydellinen. Se olisi vähän sama kuin sadattelisi olympialaisten kultamitalia siksi, että ei onnistunut rikkomaan maailmanennätystä", hän muotoilee blogikirjoituksessaan.