Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

”Sambialaisissa saippuaoopperoissa naisen roolina on auttaa miestä valloittamaan maailma ja toteuttamaan unelmansa. Naisilla ei ole omia unelmia”, kuvailee Thandiwe Mumba, sambialaisen Barefeet Theater -järjestön asiantuntija perinteistä sambialaista ajattelua sukupuolirooleista.

Kollega Mwenya Katongolla on sama kokemus stereotypioista.

”Perinteisen ajattelun mukaan naiset voivat kyllä käydä koulua, mutta naiset eivät tarvitse erityisen monimutkaista uraa, koska heidän pitää olla kotona ja hoitaa lapsia”, hän sanoo.

Mumba ja Katongo ovat esimerkkejä siitä, että stereotypioita voi myös uhmata. Katongo sai tukea koulutukseen uskovalta isältään, Mumba taas isoisältä, joka sanoi, että hän voi saada perheen, uran tai vaikka molemmat.

Kumpikin päätyi töihin Barefeet Theateriin, järjestöön, joka tukee nuoria ja auttaa näitä taistelemaan syrjintää vastaan. Se on tehnyt vuosia yhteistyötä suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestön Taksvärkki ry:n kanssa. Taksvärkin tämänvuotisen koulujen kanssa toteutettavan keräyksen tuotto käytetään Barefeetin nuorisotyöhön Sambiassa.

Barefeet käyttää menetelminään muun muassa draamaa ja tarinankerrontaa ja se on käynyt esittelemässä niitä myös ulkomailla. Lokakuussa oli vuorossa Suomi. Katongo ja Mumba vierailivat kymmenessä suomalaisessa yläkoulussa pitämässä työpajoja sukupuolten epätasa-arvosta, stereotypioista ja rooliodotuksista.

”Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden ajatella eri tavalla, jotta he voivat tehdä itse omaa elämäänsä koskevat päätökset”, Katongo sanoo.

Heidän mukaansa nuoret tunnistavat samat stereotypiat kaikkialla, vaikka eivät uskoisikaan niihin itse. Esimerkiksi hoivatyön kasautuminen naisille on tuttu ilmiö niin sambialais- kuin suomalaisnuorillekin.

Keskustelua jääkiekosta

Barefeetin Sambiassa kehittämät menetelmät ovat luovia: työpajoja, tarinankerrontaa, laulua, tanssia, katuteatteria, runoräppiä. Tavoitteena on, että lapsilla ja nuorilla olisi hauskaa, mikä helpottaa tiedon levittämistä.

Suomen kouluissa Barefoot sovelsi muun muassa tarinankerrontaa. Siinä Katongo näytteli kuvitteellisen hahmon tarinan ja kyseli sen avulla kysymyksiä nuorilta. Keskusteluissa puhuttiin esimerkiksi siitä, voiko tyttö harrastaa jääkiekkoa tai poika taitoluistelua.

”Puhuimme epätasa-arvosta, sukupuolistereotypioista ja yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta – ja siitä, kenen vastuulla se on”, Mumba selittää.

Vaikka suomalaisnuoret ovat naisten mukaan ujoja, he ryhtyivät työpajoissa kyseenalaistamaan perinteisiä sukupuolirooleja.

”Suomalaisnuorilta opin esimerkiksi sen, että miesjääkiekkoilijat saavat parempaa palkkaa kuin naiset”, Mumba kertoo.

Lapset saavat näkyä, eivät kuulua

Barefeetilla riittää tehtävää Sambiassa, jonka asukkaista lähes kaksi kolmasosaa on alle 25-vuotiaita. Nuorten haasteina ovat köyhyys, työttömyys, teiniraskaudet, hiv ja koulun keskeyttäminen. Järjestö tekee työtä etenkin katunuorten parissa.

Se auttaa lapsia ja nuoria vaatimaan oikeuksiaan, sillä patriarkaalisessa kulttuurissa heidän on vaikea ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan.  

”Vanha sanonta siitä, että lasten pitää näkyä, ei kuulua, pätee yhä Sambiassa”, Mumba kertoo.

Järjestö on muun muassa perustanut Taksvärkin tuella 14–22-vuotiaille tarkoitettuja nuorisoneuvostoja, jotka levittävät nuoria koskettavista aiheista tietoa katuteatterin avulla, puolustavat heikossa asemassa olevien oikeuksia ja kannustavat muitakin toimimaan syrjintää vastaan.

Mikäli ne havaitsevat yhteisössään ongelmia, ne voivat toimia esimerkiksi välittäjänä yhteisön ja paikallisten välillä tai järjestää performanssin, jonka avulla ongelmaa pyritään ratkomaan. Monesta nuoresta onkin tullut yhteisössään tärkeä vaikuttaja neuvoston ansiosta.

Mumban ja Katongon mukaan toiminnassa avainasemassa on se, että nuoret toimivat itse eivätkä ole vain passiivisia vastaanottajia.

”Me ajattelemme, että ihmisillä on itsekin velvollisuus tehdä jotain tilanteensa muuttamiseksi. Osallistumisprosessi saa heidät ymmärtämään, että heillä on potentiaalia, heillä on oikeuksia ja että he voivat parantaa asioita”, Katongo sanoo.