Noin 50 suomalaista akateemista tutkijaa ja aktivistia vaatii, että Suomi ja muut EU-maat tuomitsevat vahvemmin Myanmarin vallankaappauksen ja osoittavat konkreettisemmin tukensa maan demokraattisesti valitulle hallinnolle.

Ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnarille (sd), Suomen Myanmarin-suurlähettiläälle Riikka Laadulle sekä ulkoministeriön muille edustajille osoitettu vetoomus julkaistiin eilen.

Myanmarin armeija kaappasi vallan helmikuun ensimmäisenä päivänä, pidätti käytännössä koko maan siviilijohdon ja asetti uusiksi ministereiksi armeijan nykyistä tai entistä henkilökuntaa. Armeija on reagoinut väkivalloin kansalaisten vallankaappausta vastustaviin mielenosoituksiin.

Kansainvälinen yhteisö, myös EU, on tuominnut vallankaappauksen laajasti. Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitäisi kuitenkin osoittaa selvemmin tukensa maan demokraattisesti valitulle hallitukselle, vaatia sotilasjunttaa vapauttamaan pidätetyt sekä kunnioittamaan ihmisten oikeutta protestoida rauhanomaisesti.

Myanmar on yksi Suomen kehitysavun tärkeimmistä kumppanimaista, ja siksi Suomella olisi tutkijoiden mukaan erityisen hyvät mahdollisuudet reagoida tilanteeseen ja painostaa myös EU:ta toimimaan konkreettisemmin.

Erityisen tärkeää olisi tutkijoiden mukaan tukea kansalaistoimijoita, jotka protestoivat parhaillaan kaduilla.

Tutkijat kritisoivat viime viikolla julkaistua Ulkopoliittisen instituutin kommenttia, jonka mukaan länsimaat saattavat joutua käymään Myanmarin sotilasjuntan kanssa vuoropuhelua ja toimimaan Myanmarin asiassa ”pragmaattisesti” Yhdysvaltain ja Kiinan kireiden välien vuoksi, jotta Myanmarin tulevaisuuteen voitaisiin vielä vaikuttaa.

”Eurosentrisen järkeilyn” sijasta tärkeämpää olisi kuitenkin nyt kuunnella ruohonjuuritasolta tulevia ääniä, tutkijat sanovat.

”Vaadimme kansainvälistä yhteisöä tukemaan kansalaisyhteiskunnan aloitteita kaikin mahdollisin tavoin. -- Kaikki mahdollinen vuoropuhelu vallan kaapanneiden upseerien kanssa pitäisi tiukasti rajoittaa siihen, miten palauttaa demokratia”, vetoomuksessa todetaan.

Tutkijoiden mukaan Myanmarin armeijalle pitäisi myös asettaa lisäpakotteita.

EU:lla ja Yhdysvalloilla oli Myanmariin kohdistettuja pakotteita voimassa jo ennen vallankaappausta. Yhdysvallat on vallankaappauksen seurauksena jo lisännyt pakotteita. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on kertonut unionin harkitsevan pakotteita, mutta vielä niitä ei ole asetettu. EU:n kannoista on uutistoimisto Reutersin mukaan määrä keskustella ensi viikolla.