Avunantajamaat lupasivat eilen tiistaina päättyneessä Afganistan-avustuskonferenssissa maalle ensi vuodeksi kehitysapua yhteensä 3,3 miljardia dollaria eli noin 2,8 miljardia euroa. Myös seuraavien kolmen vuoden ajan summan odotetaan pysyvän suurin piirtein samalla tasolla.

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn konferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Kokous järjestettiin yhteistyössä Suomen ja Afganistanin hallituksen sekä YK:n kanssa.

Afganistanin avustuskonferenssi järjestetään neljän vuoden välein, ja avunantajamaiden siellä lupaama kehitysapu kattaa yli puolet maan budjetista. Vuonna 2016 maalle luvattiin neljäksi vuodeksi yhteensä 15,2 miljardia dollaria. Mikäli avunantajien tämänkertainen lupaus 3,3 miljardista pitää, seuraavien neljän vuoden aikana Afganistan saa noin 13,2 miljardia dollaria eli 13 prosenttia aiempaa vähemmän.

Avulle asetettiin myös tiukat ehdot, ja osa maista lupasi apua virallisesti vain ensi vuodeksi.

Avunantajien mukaan tulevaisuudessa Afganistanin etenemistä yhteisissä periaatteissa ja tavoitteissa arvioidaan ennen päätöstä jatkotuesta. Maan pitää suojella demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä sitoutua korruption vastaiseen toimintaan.

Esimerkiksi Yhdysvallat lupasi Afganistanille siviiliapua noin 600 miljoonaa dollaria (506 miljoonaa euroa) vuodessa aiemman noin 800 miljoonan dollarin sijasta. Se myös määritteli, että puolet summasta on ehdollista ja että se sidotaan rauhanneuvotteluiden edistymiseen. Iso-Britannia puolestaan lupasi apua vain vuodeksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

EU sitoutui pitämään apunsa aiemmalla tasolla noin 1,2 miljardissa eurossa. Ehdoissa painotetaan esimerkiksi demokraattista moniarvoisuutta, perustuslaillista järjestystä, instituutioiden läpinäkyvyyttä sekä ihmisoikeuksien kunniottamista.

Suomi puolestaan aikoo antaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa seuraavien neljän vuoden ajan, hieman enemmän kuin aiemmin.

Konferenssissa hyväksytyssä poliittisessa julistuksessa (pdf) vaaditaan myös välitöntä, pysyvää ja laajaa tulitaukoa sekä edustuksellista rauhanprosessia.

“Konferenssissa välittyi Afganistanin kansan vaatimus välittömästä tulitauosta ja kestävästä rauhasta. Näitä vaatimuksia ei saa jättää täyttämättä – Afganistanin kansa ansaitsee rauhaa”, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ulkoministeriön tiedotteessa.

Tänä vuonna konferenssi järjestettiin erityisen hankalassa tilanteessa, sillä Afganistanin tulevaisuus on epävarma parhaillaan käynnissä olevien rauhanneuvotteluiden takia. Talebanin ja Afganistanin hallituksen väliset, syyskuussa alkaneet neuvottelut ovat edenneet hitaasti. Lisäksi koronapandemia on kiristänyt avunantajien kukkaronnyörejä, ja maan korruptoituneisuuden vuoksi myös luottamus hallitukseen on heikko.

Väkivalta Afganistanissa on edelleen jatkunut. Tiistaina ainakin 14 ihmistä kuoli aiemmin turvallisena pidetyssä Bamiyanin kaupunkiin tehdyssä iskussa. Taleban ei ottanut vastuuta iskusta.