Suomen valtuuskunnan loppuraportti 1.3.04

7.1. WSIS ja kansalaisjärjestöt (Eeva-Maria Vuorenmaa, YK-liitto)

Kansalaisyhteiskunta osallistui aktiivisesti huippukokoukseen ja sen valmisteluihin pitäen lähtökohtana ihmiskeskeisyyteen perustuvien inklusiivisten informaatio- ja kommunikaatioyhteiskuntien (Information and communication societies) rakentamista.

WSIS oli ensimmäinen kerta, jolloin kansalaisyhteiskunnan dokumentteja sisällytettiin osaksi virallisia YK-tason huippukokouksen neuvotteluasiakirjoja. Työnsä koordinomiseksi ja monimuotoisen osallistumisen varmistamiseksi kansalaisyhteiskunta muodosti perusrakenteen, jonka mukaisesti ylintä päätäntävaltaa käytti kaikille kansalaisyhteiskunnan edustajille avoin istunto (Civil Society Plenary). Se käytti kansalaisyhteiskunnan ääntä hallitusten välisissä neuvotteluissa pidetyissä kuulemisissa. Toisen valmistelukokouksen aikana perustettiin kansalaisyhteiskunnan ”toimisto” (Civil Society Bureau), jonka toimi yhteistyössä hallitustenvälisen toimiston kanssa. Laaja kansalaisyhteiskunta oli jakautunut teemakohtaisiin ryhmiin (mm. naiset, nuoret, alkuperäiskansat, ihmisoikeudet), jotka työstivät sisältökysymyksiä yhteistyössä niiden toimintaan koordinoivan ”Civil Society Content and Themes Group” :n kanssa.

Ihmisoikeudet olivat vahvasti esillä kansalaisyhteiskunnan kannanotoissa. Periaatejulistuksen ja toimintasuunnitelman tuli noudattaa kaikilta osin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Lisäksi laaja joukko kansalaisyhteiskunnan edustajia vaati kommunikaation tunnustamista ihmisoikeudeksi. Digitaalisen solidaarisuusrahaston perustaminen sai vahvaa kannatusta, edellyttäen kuitenkin selkeitä tavoitteita ja läpinäkyvää hallintoa. Muita kansalaisyhteiskunnalle keskeisiä asiakysymyksiä olivat mm. vapaa ja plurasitinen media sekä yhteisöviestintä, julkiset domainit ja vapaat ohjelmistot, sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten rooli tietoyhteiskuntien rakentamisen ja käytön agentteina sekä yksityisyyden suoja.

Huippukokousvalmistelujen loppupuolella lisääntynyt tyytymättömyys heikentyneisiin osallistumismahdollisuuksiin neuvotteluissa käynnisti kansalaisyhteiskunnan oman julistuksen luonnostelut. Julistus ”Shaping Information Societies for Human Needs: Civil Society Declaration to the World Summit on the Information Society” hyväksyttiin 8. joulukuuta pidetyssä kansalaisyhteiskunnan istunnossa. Julistuksen keskeisiä periaatteita edellä mainittujen lisäksi ovat mm. äärimmäisen köyhyyden ja digitaalisen kehityskuilun poistaminen, sananvapaus, avoin pääsy tietoon ja informaatioon, kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen, yksilöllisyys/yhteisöllisyys sekä talouden globalisaatiosta ja markkinamonopoleista aiheutuvien negatiivisten vaikutusten poistaminen ICT:stä.

Keväällä 2003 Suomessa perustettiin WSIS-NGO –työryhmä. Suomen YK-liiton koordinoimassa kaikille kansalaisjärjestöille avoimessa työryhmässä toimivat Attac, Electronic Frontiers Finland, Ihmisoikeusliitto, Suomen Journalistiliitto, KD-naiset, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Maailma.net, Maan ystävät, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen kirjastoseura, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ja 5. WCW (World Conference on Women) kansalaisjärjestöverkosto. Työryhmän WSIS-sivustoja ylläpidettiin Maailma.net -yhdistyksessä osoitteessa fi.oneworld.net/section/fi/wsis

Työryhmä osallistui huippukokousvalmiteluihin tiedottamalla huippukokouksesta omissa julkaisuissaan, lehdistötiedottein ja järjestämällä aiheeseen liittyviä seminaareja. Lisäksi ryhmä antoi oman kannanoton valmisteilla olleista asiakirjoista ja oli kuultavana eduskunnassa.