Ulkoministeriö ei myönnä ensi vuonna lainkaan yleistukea useimmille aiemmin tukemilleen kansainvälisille YK-järjestöille. Ilman yleistukea ovat jäämässä muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO, YK:n hiv- ja aids-järjestö Unaids sekä palestiinalaispakolaisten auttamisjärjestö UNRWA. Syynä ovat kehitysyhteistyöbudjettiin tehtävät leikkaukset.

Jo aiemmin oli tiedossa, että rahat kohdistetaan jatkossa vain muutamalle järjestölle, mutta ulkoministeriö tarkensi lukuja eilen. Alustavien tietojen mukaan eniten rahaa on ensi vuonna luvassa YK:n väestörahasto UNFPA:lle, 15–18 miljoonaa euroa, joka on noin puolet vähemmän kuin tänä vuonna.

Tasa-arvojärjestö UN Women on saamassa 10 miljoonaa euroa ja lastenjärjestö Unicef 5–6 miljoonaa euroa. UN Womenin leikkaus nykyisestä on vajaat 30 prosenttia, Unicefin 70–75 prosenttia. Ministeriön mukaan lukuihin voi vielä tulla muutoksia.

Lisäksi budjetista varataan ministeriön mukaan YK:n kehitysohjelmalle UNDP:lle tämänvuotisen 15,6 miljoonan euron sijasta "pienimuotoinen" summa. Muille YK-järjestöille, jotka tänä vuonna saivat yhteensä 33,2 miljoonaa euroa, ei heru mitään.

Ilman yleistukea jääviin muihin YK-järjestöihin kuuluu monenlaisia järjestöjä. Ulkoministeriön tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2014 YK:n aids-ohjelma Unaids sai yleistukea 9,6 miljoonaa euroa, ympäristöohjelma Unep 6,27 miljoonaa euroa, pakolaisjärjestö UNHCR 7 miljoonaa euroa, elintarvikeohjelma WFP 6 miljoonaa euroa ja maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO 1,01 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna toteutettavat leikkaukset ovat osa uutta hallitusohjelmaa, joka supistaa kehitysyhteistyöbudjettia tämänhetkisen talousarvioesityksen mukaan yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Monenkeskiseen määrärahaan esitetään noin 150 miljoonan euron suuruista leikkausta, joka on absoluuttisesti suurin ja suhteellisesti toiseksi suurin kehitysyhteistyörahoitukseen tehtävä leikkaus.

"Kestämätöntä"

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko muistuttaa, että vaikka ulkoministeriö on luvannut kehitysyhteistyöhön ensi vuonna kohdistuvien leikkausten olevan väliaikaisia, YK-järjestöjen yleistuen kohdalla asia ei ole niin yksinkertainen.

"Perusrahoituksen lopettaminen kokonaan ei ole väliaikaista, eikä sitä lähdetä kovin helposti kasvattamaan uudestaan. Kyse on strategisesta valinnasta", hän sanoo.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Sen loppuminen ei tarkoita välttämättä kaikkien YK-järjestöjen koko rahoituksen loppumista, sillä osa niistä saa rahoitusta ulkoministeriön muiden rahoitusinstrumenttien kautta. Esimerkiksi WFP ja UNHCR ovat saaneet rahoitusta humanitaarisen avun varoista, joista ei ensi vuonna leikata yhtä paljon kuin muista.

Laukko muistuttaa, etteivät muut tukimuodot kuitenkaan korvaa yleistuen lopetusta.

"Jos järjestöillä on jokin normatiivinen tehtävä – kuten WHO:lla tarttuvien tautien ehkäisyssä ja UNEPilla ympäristösopimusten toimeenpanossa – niin eihän sitä hankkeiden varassa tehdä. Tämä on aivan kestämätön rakenne", hän sanoo.

Laukko muistuttaa, että YK-järjestöjen yleisrahoitus vähenee myös suhteellisesti monenkeskisen rahoitusinstrumentin sisällä – tänä vuonna niiden osuus on 43 prosenttia, ensi vuonna 29. Loppuraha menee muun muassa Maailmanpankkiryhmälle ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille.

Hän kritisoi sitä, että keskustelua leikkausten painopisteistä ei juuri ole käyty.

"Haluaisin nähdä sen arvioinnin, joka antaa osviittaa siitä, että tämä on juuri se suunta, jolla laadukkaita tuloksia saadaan aikaiseksi", hän toteaa.

Juttua tarkennettu 12.10. YK-järjestöjen leikkaukset sisältyvät tämänhetkiseen talousarvioesitykseen, joka eduskunnan on määrä hyväksyä joulukuussa.