Pohjoisen pallonpuoliskon hiilidioksidipitoisuus ylitti symbolisesti tärkeän ja historiallisen haamurajan huhtikuussa, sanoo maailman ilmatieteen järjestö WMO.

Järjestön jokaisella pohjoisen pallonpuoliskon mittausasemalla rekisteröitiin ensimmäistä yli 400 tilavuuden miljoonasosan, eli 0,04 prosentin, hiilidioksidipitoisuuksia.

Mitatut arvot ovat lähes puolitoista kertaa niin korkeita kuin ennen teollista vallankumousta ja ovat nousseet selvästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin hiilidioksidia mitattiin alle 380 miljoonasosaa.

Mittausarvot ovat aina korkeimmillaan ennen pohjoisen kasvukautta, jolloin hiilidioksidia imeytyy kasveihin. Laajalle levinneen teollistumisen vuoksi pohjoisen pallonpuoliskon hiilidioksidipäästöt ovat myös muuta planeettaa korkeammat. Merkittävänä WMO pitää sitä, että haamuraja ylittyy nykyisin entistä eteläisemmillä mittausasemillla, kuten Espanjassa, Kap Verdessä ja Sveitsissä.

Nykytrendien jatkuessa koko planeetan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden keskiarvo tulee olemaan yli 400 miljoonasosaa seuraavan kahden vuoden kuluessa, WMO ennustaa.

"Tämä on taas yksi hälytyskello. Jos haluamme säilyttää planeettamme tuleville sukupolville, uusia päästöjä on nopeasti rajoitettava. Aika on loppumassa", sanoo WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud.

Vahvan tieteellisen konsensuksen mukaan kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden, kuten pitkien hellejaksojen, kuivuuden ja tulvien riskejä. Lämpötilan nousu aiheuttaa myös merenpinnan kohoamista.

Hiilidioksidi on merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista, ja se säilyy ilmakehässä ja merissä satoja vuosia. Tutkijoiden mukaan hiilidioksidi vastasi 85 prosentista ilmaston lämpenemisestä vuosien 2002-2012 välillä.