Tekijänoikeuksien vaikutukset kehitysmaille

Tietokoneohjelmien tekijänoikeudet ovat ns. henkisiä tekijänoikeuksia, joiden piiriin kuuluvat mm. keksinnöt, tuotemerkit, teollisen muotoilun tuotteet sekä kirjallisuus, taide ja arkkitehtuuriset työt. Tekijänoikeuslakien täytäntöönpanoa valvoo YK:n alainen WIPO, Maailman henkisen omaisuuden järjestö. Se saa rahoituksensa lähes yksinomaan tekijänoikeuksia kannattavilta tahoilta.

Keskustelu tekijänoikeuslaeista on lisääntynyt erityisesti Maailman kauppajärjestön WTO:n TRIPS-sopimuksen (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) tultua voimaan 1995. Sopimuksen mukaan tietokoneohjelmia tulee suojata kirjallisina teoksina eli henkisen luomistyön tuotteina riippumatta siitä, ovatko ne lähde- vai konekielisessä muodossa.

TRIPS–sopimuksella on merkitystä erityisesti kehitysmaiden kannalta, sillä niissä käytetyistä ohjelmistoista yleensä yli puolet, joissain maissa jopa yli 90 prosenttia, on piraattikopioita. Kehitysmaille on myönnetty siirtymäaikoja TRIPS-sopimuksen noudattamiseen, mutta ennemmin tai myöhemmin Maailman kauppajärjestöön kuuluvien maiden on joko maksettava ohjelmien lisenssimaksut tai siirryttävä edullisempien vapaiden ohjelmistojen käyttäjiksi.

Kehitysmaiden kannalta tekijänoikeuslakeja on tarkastellut YK:n alainen CIPR eli Comission on Intellectual Property Rights. Sen mukaan näkemykset tekijänoikeuslaeista ovat maailman mittakaavassa jakautuneet kahtia: niitä kannattavat teollistuneet maat ja kaupalliset ohjelmistoyritykset (ja niiden etujärjestö WIPO eli Maailman henkisen omaisuuden järjestö), kritiikkiä puolestaan esittävät kehitysmaat ja useat taloudellista voittoa tavoittelemattomat yhteisöt kuten kansalaisjärjestöt.

Pelissä tiedon hallinta

Kehitysmaiden ryhmässä tekijänoikeudet nähdään kehitystä hidastavina esteinä, joilla teollisuusmaat pyrkivät varmistamaan voittojen keruun, ylivaltansa ja asemansa taloudellisen kehityksen edelläkävijöinä. Yhden tahon omistaessa tekijänoikeudet on toisten vaikea kehittää toimivampia sovelluksia, jos suuri osa niissä käytettävistä ideoista on jo patentoitu.

Tekijänoikeuslait suojelevat toki myös kehitysmaiden ohjelmistokehitystä, mutta koska se on toistaiseksi marginaalista suhteessa teollisuusmaiden tuotantoon, toimivat tekijänoikeuslait vahvemman hyväksi. Musiikkialalla osa kehitysmaista on perustanut kansallisia yrityksiä, jotka omistavat tekijänoikeudet ja onnistuvat yksittäisiä artisteja paremmin perimään tekijänoikeusmaksuja myös ulkomailta.

Kehitysmaat ovat huolissaan mahdollisuuksistaan osallistua tietoon ja sen hallintaan perustuvaan maailmantalouteen. Huoli on perusteltu, sillä materiaali, joka kehitysmaille on tärkeää väestön kouluttamisessa, terveydenhuollossa ja ravitsemuksellisissa asioissa, on usein köyhien tavoittamattomissa paitsi hinnoittelunsa myös tekijänoikeuksien vuoksi.

Oma haasteensa olisikin rajanveto tekijänoikeudella suojattavien ohjelmien ja kaikkien käyttöön tarkoitettavien ohjelmien välillä. Britannian hallituksen aloitteesta perustetun Commission on Intellectual Property Rights -komission tuottama raportti ehdottaa, että osa ohjelmista jätettäisiin tekijänoikeussuojan ulkopuolelle, jotta ne onnistuisivat erityisesti kehitysmaiden koulutuksen ja tutkimuksen edistämisessä, kulttuurisen perinteen säilyttämisessä elävänä, kansantalouden kehittämisessä ja köyhyyden vähentämisessä.

Linkit:

CIPR, Comission on Intellectual Property Rights
Open Source Initiative
Free Software Foundation