(IPS) -- Maailman suurin magrovemetsä Bangladeshin Sundarbansissa on yhä vilkkaamman laivaliikenteen ja teollisuusrakentamisen kohteena. Myrkylliset saasteet uhkaavat ainutlaatuista luontoa, joka on bengalintiikerin ja lukuisien muiden lajien koti.

Bengalinlahden rannikolla sijaitsevan Sundarbansin metsät kattavat noin 10 000 neliökilometriä, josta reilu puolet sijaitsee Intian ja loput Bangladeshin puolella.  Mangrove on tärkeä puskuri ilmastonmuutoksen kiihdyttämien myrskyjen ja tulevien vaikutusten torjunnassa.

Alueella elää suuri lajikirjo kasveja ja eläimiä, joista uhanalaisimpiin kuuluvat iravadindelfiini ja bengalintiikeri. Lintuja on havaittu 260 lajia. Alueen ainutlaatuinen luonto kuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, mutta sen suojelua on vaarannettu ja laiminlyöty monin tavoin.

Alueella risteilee vilkkaita rahtilaivareittejä eikä onnettomuuksilta ole vältytty. Bangladeshin Monglan satamaviranomaisten mukaan vesiliikenne Sundarbansin lukuisilla jokireiteillä on kasvanut 236 prosenttia seitsemässä vuodessa. Se merkitsee runsaita saastemääriä silloinkin, kun onnettomuuksilta vältytään.

Neljä isoa laivaturmaa

Tähän asti pahin turma koettiin joulukuussa 2014, kun konttialus ja öljytankkeri törmäsivät sumussa. Shelajokeen valui yli 350 000 litraa raakaöljyä.

Toukokuussa 2017 lannoitteita kuljettanut rahtialus upposi 500 tonnin lastinsa kanssa Bholajokeen. Samankokoista hiililastia rahdannut laiva vajosi lokakuussa matalaan Pashurjokeen. Tuorein turma sattui hiililaivalle huhtikuussa. Sukeltajat ovat paikallistaneet aluksen, mutta sitä ei ole saatu nostettua pohjasta.

Onnettomuuksien seurauksena vesistöihin on päätynyt lukemattomia metalleja ja muita myrkyllisiä yhdisteitä.  Ne tappavat planktonia, joka on olennainen osa alueen ravintoketjua.

Ympäristöjärjestöjä suututtaa luonnonsuojelulakien noudattamisen lepsu valvonta. Arvostelijoiden mukaan poliitikot tukevat liikemiehiä, joita kiinnostaa vain teollisuuslaitosten pystyttäminen halvalle maalle metsien ympärillä.

Kiistaa päästöistä

Kun laivoista pääsee myrkkyjä vesistöihin, Bangladeshin hallituksella on tapana vakuutella, että ympäristöväen pelkäämät rikki- ja elohopeapäästöt ovat turvallisella tasolla.

”On häpeällistä, että hallitus vahvistaa laivanvarustajien epärehelliset lausunnot. Se kyseenalaistaa viranomaisten pätevyyden”, ympäristöjärjestö Poribesh Andolonin sihteeri Sharif Jamil sanoo.

Hän valittaa, että raskasmetallit aiheuttavat peruuttamatonta tuhoa herkässä ympäristössä eikä ympäristöministeriö tee mitään.

Khulnan yliopiston ympäristötieteen professori Abdullah Harun on tutkinut öljyvuodon vaikutuksia mangrovemetsässä. Hänen mukaansa vesinäytteistä sekä kuolleista kasveista ja eläimistä on löydetty korkeita myrkkypitoisuuksia. ”Hälyttävintä on planktonin häviäminen.”

Hiilivoimala tulossa

Öljy teki mangrovepuiden siemenistä itämiskyvyttömiä 350 neliökilometrin alueella. Öljypäästön pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät muun muassa kalakantojen heikkenemisenä, Harun varoittaa.

Onnettomuuksien jälkeen viranomaisilla on tapana kieltää rahtiliikenne Sundarbansin kapeilla väylillä, mutta kielto puretaan nopeasti.

Ympäristöliike on huolissaan myös Sundarbansin ympäristön nopeasta teollistumisesta. Kymmenen kilometrin säteellä siitä toimii jo 190 teollista tai kaupallista laitosta. Rampaliin 14 kilometrin päähän metsästä kaavaillaan 1,3 gigawatin hiilivoimalaa. Hanketta vastaan järjestettiin hiljan mielenosoitusmarssi.

”Ennen hiilivoimalan rakentamista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, jotta ei toistettaisi vanhoja virheitä”, ympäristötieteen emeritusprofessori Ainun Nishat vaati.