Terrorismisodalla on ainakin 62 000 uhria

Maanantaina tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun kaksi matkustajalentokonetta lennettiin päin World Trade Centerin pilvenpiirtäjiä New Yorkissa ja yksi puolustusministeriö Pentagoniin Washingtonissa. Neljäs terroristien kaappaama kone putosi pellolle Pennsylvaniassa. 9/11-terrori-iskuissa kuoli 2 973 ihmistä.

Vähän sen jälkeen Yhdysvaltain presidentti George W. Bush tuli julkisuuteen. Hän painotti kahta asiaa. Ensimmäinen viesti oli se, että Yhdysvallat kaivaa al-Qaida-johtaja Osama bin Ladenin esiin mistä tahansa ja elävänä tai kuolleena. Samaa hän lupasi myös viime maanantaina pitämässään puheessa, tosin tällä kertaa ilman lännenelokuvista tuttua uhoa.

Toiseksi Bush käynnisti maailmanlaajuisen sodan terrorismia vastaan.

Molemmat tavoitteet epäonnistuivat totaalisesti.

Brittilehti Guardian ja amerikkalainen Washington Post kertoivat samaan aikaan ja omilla tahoillaan alkuviikolla, ettei Yhdysvaltain ylivertaisella tiedustelukoneistolla ole yli kahteen vuoteen ollut hajuakaan siitä, missä Osama saattaisi piileksiä. Jäljet ovat kylmät kuin kivi, Washington Post luonnehti.

Osama bin Ladenin uskotaan olevan jossain Pakistanin ja Afganistanin välisellä rajaseudulla, mutta edes 25 miljoonan dollarin palkkio ei ole houkutellut ketään pettämään häntä.

Afganistanin voitto kääntyi kaaokseksi

Terrorismin vastainen sota ei mene sen paremmin. Ainoan selvän voittonsa tämä taistelu saavutti loppuvuodesta 2001, kun kansainvälinen liittouma pommitti Afganistanissa valtaa pitäneet talebanit pakosalle. Monien arvioiden mukaan itse Osama bin Ladenkin oli näiden taistelujen jälkeen vain puolen tunnin päässä kiinni jäämisestä Tora Boran luolastoissa.

Mutta kuten Washington Post sunnuntaina kertoi, Yhdysvallat menetti Afganistanin, tai käytännössä vain pääkaupunki Kabulin, valtauksen jälkeen mielenkiintonsa Afganistaniin ja Osama bin Ladenin jahtiin. Voimaa alettiin siirtää jo alkuvuonna 2002 kohti Yhdysvaltain hallituksen tärkeimpänä pitämää kohdetta Irakia.

Nyt vajaat viisi vuotta talebanien kaatumisen jälkeen vastarinta Afganistanissa on rajumpaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2001. Viikko sitten Kabulissa tehtiin pahin itsemurhaisku kahteen vuoteen ja Nato yrittää haalia lisää joukkoja maahan, jossa pääkaupungin ulkopuolella vanha meno pitkälti jatkuu. Nato haluaisi Afganistaniin 2 500 sotilasta lisää, mutta ainakin alkuviikolla Nato-maat olivat antaneet lupauksen 20 sotilaasta.

Terrorismin tuhovoima ei yllä terrorismisotaan

Sota terrorismia vastaan on kuitenkin tuottanut tulosta. Ainakin määrätynlaista. Brittilehdet Independent ja Guardian ovat koonneet erilaisista lähteistä mahdollisimman suureen tarkkuuteen pyrkiviä arvioita terroristien ja terrorismisodan aiheuttamista kuolonuhreista syyskuun 2001 jälkeen. 11. syyskuuta 2001 terroristien iskussa kuolleita oli vajaat 3 000.

Sen jälkeen terrorismin ehkäisemiseen tarkoitettu sota on vienyt hengen vähintään 62 000 ihmiseltä, arvioi Independent. Lisäksi 4,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakolaisiksi ja kaiken tämän luomiseen Yhdysvalloilta on kulunut enemmän rahaa kuin kaikkien maailman köyhimpien maiden velkojen maksuun tarvittaisiin.

Guardianin mukaan sota terrorismia vastaan on ollut siviilien kannalta vielä tuhoisampaa. Siinä kuolleita on 92 469, lehti kertoi tiistaina. 11.9.2001 ja sen jälkeen terroristit ovat Guardianin mukaan tappaneet 4 319 ihmistä.

Terrorismin vastaisen sodan ensimmäisessä vaiheessa Afganistanissa kuoli Independentin mukaan 4 541 - 5 308 siviiliä ja 385 sotilasta. Verilöylyn päänäyttämöllä Irakissa oli viime lauantaihin mennessä mukaan kuollut 50 100 siviiliä ja 2 899 sotilasta.

Arviot perustuvat riippumattomaan Iraq Body Count -verkkosivustoon, New Hampshiren yliopiston selvityksiin sekä erilaisten avustusjärjestöjen esittämiin lukuihin.

Arviot ovat todellisuuteen nähden todennäköisesti liian pieniä. Iraq Body Count rekisteröi kuoleman vain, jos se on mainittu kahdessa eri mediassa.

Epäsuorat uhrit tulevat lisäksi

Ja lisäksi luvut 62 000 ja 92 000 kertovat vain terrorismin vastaisen sodan suorat uhrit. Siitä puuttuvat Irakin kapinalliset, vuoden 2003 hyökkäyksessä kuolleet irakilaiset sotilaat sekä varsinkin kaikki ne, jotka ovat sotien epäsuoria uhreja. Siis ne, jotka kuolevat myöhemmin pommi-iskuissa saamiinsa haavoihin tai helposti hoidettaviin tauteihin, jotka Irakin kaaoksessa kuitenkin jäävät hoitamatta. Tällöin terrorismisota on yhden Independentin esittämän arvion mukaan tappanut 180 000 ihmistä.

Suurinta lukua selittää Irakin terveydenhuoltojärjestelmän täystuho. 18 000 lääkäriä on jättänyt maan vuoden 2003 jälkeen. Jäljelle jääneistä 250 on siepattu ja pelkästään viime vuonna heistä murhattiin 65.

Yhdysvallat lupasi miehityksen alkaessa rakentaa Irakiin 180 uutta terveysasemaa vuoteen 2005 mennessä. Tähän mennessä niitä on valmistunut neljä eikä niistäkään vielä yhtään ole aukaistu.

Yhdysvaltain ja Irakin hallitukset vakuuttavat turvallisuustilanteen Irakissa olevan paranemaan päin. Kuolonuhrien luku on kuitenkin noussut miehityksen jokaisena vuotena eikä kuluva vuosi tee näillä näkymin poikkeusta.

Afganistaninkin luvuissa mukana ovat vain terrorismisodan suorat uhrit. Arviot epäsuorista vaihtelevat suuresti välillä 8 000 - 20 000. Sekä Afganistanissa että Irakissa on myös suuri pakolaisongelma.

Afganistanin ja Irakin lisäksi Guardian laskee terrorismisodan uhreiksi myös kuolleet Israelin käymissä palestiinalaisten ja libanonilaisten välisissä konflikteissa, samoin Somaliassa, Filippiineillä ja Indonesiassa käydyt sodat islamisteja vastaan ja myös Tshetshenian, missä presidentti Vladimir Putinin sodassa kuolleita on yli 12 000.

Vietnam ja Korea olivat halvempia

Heinäkuussa julkaistun raportin mukaan Yhdysvaltain kongressi on tähän mennessä myöntänyt sotaan terrorismia vastaan 437 miljardia dollaria (343 miljardia euroa). Rahaa on kulunut jo enemmän kuin Korean ja Vietnamin sotiin yhteensä.

Summaa voi verrata siihen 375 miljardiin dollariin (295 miljardia euroa), joka tarvittaisiin maailman köyhimpien maiden velkojen pois pyyhkimiseen.

Saksalainen Der Spiegel -lehti arvioi 9/11-erikoisnumerossaan, ketkä todella ovat voittajia tässä Yhdysvaltain johtamassa sodassa. Lehden mukaan eniten Bushin hallinnon toimista ovat hyötyneet Osama bin Laden ja Iran, Yhdysvaltain suurimmat viholliset.

Al-Qaidalle Irak on tänään sitä, mitä Afganistan 1990-luvulla, taistelukenttä pyhässä sodassa islamilaiselle maaperälle tunkeutunutta supervaltaa vastaan. Iran puolestaan pääsi sormeakaan nostamatta eroon yhdestä arkkivihollisestaan Saddam Husseinista. Nyt Iranin vaikutusvalta leviää Etelä-Irakin shiiamuslimien alueella ja koko Lähi-idässä.

Lisää kirjoittajalta: http://hirvasnoro.blogspot.com

Julkaisija: Kansan Uutiset