Tonavan sammet yritetään pelastaa

Maailman parhaan mustan kaviaarin lähteenä tunnettu kitasampi oli sata vuotta sitten yleinen Tonavassa. Nyt se on julistettu uhanalaiseksi ja pelastustoimia puuhataan.

Teollistuminen sekä kanavien ja patojen rakentaminen ovat ajaneet beluga- eli kitasammen ja Tonavan muut sampilajit ahtaalle. Osansa on myös liikakalastuksella. 

Kahdeksan Tonavan jokivarren valtiota - Bulgaria, Itävalta, Romania, Saksa, Serbia, Slovakia, Unkari ja Ukraina - perusti viime vuonna Danubeparks-nimellä tunnetun Tonavan suojelualueiden verkoston. Tavoitteena on muun muassa elvyttää sampilajien kantoja joessa. 

Kalojen liikkumisen parantaminen edellyttää muutoksia joen kanavajärjestelyihin. 

Kalaportaita tehtiin aiemminkin kanavien ja patojen kohdalle, mutta suojeluhanketta vetävän Georg Frankin mukaan se ei aina auta. 

"Portaat eivät riittäneet sammille, jotka voivat kasvaa kuusimetrisiksi", hän sanoo. 

Jotkut kanavat myös tehtiin niin kapeaan kanjoniin, ettei portaita pystytty rakentamaan. Tyyppiesimerkki on Rautaportti Romanian ja Serbian rajalla. 

Nyt jokeen suunnitellaan kalahissejä eli vedellä täytettyjä säiliöitä, jotka nousevat padon ohi useita kertoja päivässä. Vastaava on jo käytössä Italian Pojoessa. 

Kansainvälinen luonnonsuojeluliito IUCN varoitti maaliskuussa, että 85 prosenttia maailman sammista on vaarassa hävitä. Myös Kaspianmeren beluga-sampi listattiin ensi kertaa erittäin uhanalaiseksi, ja järjestö kehottaa harkitsemaan sen pyynnin lopettamista.