Tutkimus: Epäluottamus valtiota kohtaan ajaa ääriliikkeiden pariin
Afrikassa tehdyn tutkimuksen mukaan ääriliikkeisiin liittyvät nuoret ovat usein kotoisin syrjäseuduilta, jossa palvelut ja menestymismahdollisuudet ovat huonot. Siksi alueen haavoittuvuus väkivaltaisille ääriliikkeille syvenee.
Näkymä Somalian pääkaupungista Mogadishusta. Muun muassa Somalian ääriliike al-Shabaab houkuttelee afrikkalaisia nuoria riveihinsä. Kuva: Stuart Price / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0.
Kokemus valtion harjoittamasta väkivallasta tai vallan väärinkäytöstä on tärkeä syy siihen, miksi afrikkalaisnuoria on viime vuosina liittynyt väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
71 prosenttia tutkimukseen haastatelluista entisistä ääriliikkeiden jäsenistä sanoi, että hallituksen toiminta oli ollut käännekohta, joka oli saanut heidät liittymään ääriryhmään. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi perheenjäsenen tai ystävän pidätys tai tappo.
Se on tutkijoiden mukaan tärkeä löydös. Monet liittyneistä olivat kotoisin köyhiltä syrjäseuduilta, he olivat kokeneet syrjäytymistä ja laiminlyöntejä lapsuudestaan asti, heillä oli huono taloudellinen tilanne, heikot mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä jo valmiiksi huono luottamus valtiota kohtaan. Mikäli valtion vielä koetaan käyttävän valtaansa väärin, ihminen voi suistua ääriliikkeiden pariin, tutkimuksessa todetaan.
”Tämä tutkimus herättää hälytyskelloja siitä, että alueena Afrikan haavoittuvuus väkivaltaiselle ääriajattelulle syvenee. -- Turvallisuushaasteissa on otettava tarkemmin huomioon kehitykseen liittyvät ongelmat”, sanoo UNDP:n Afrikan johtaja Abdoulaye Mar Dieye tiedotteessa.
Haastatelluista yli puolet oli liittynyt ääriliikkeisiin myös uskonnollisista syistä. 57 prosenttia kuitenkin myönsi, ettei ymmärtänyt juuri mitään uskonnollisista teksteistä tai tulkinnoista eikä välttämättä edes lukenut uskonnollisia tekstejä.
Tutkijoiden mukaan hallitusten pitäisi ääriliikkeitä vastaan taistellessaan arvioida uudelleen sotilaalliset ratkaisut oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien valossa. Yksi tapa ehkäistä ääriliikkeitä voisivat olla paikalliset aloitteet, jotka pyrkivät sosiaalisen yhtenäisyyden lisäämiseen. Esimerkiksi suvaitsevaisuuteen kannustavien uskonnollisten johtajien äänen vahvistaminen voisi toimia.
Tutkimukseen haastateltiin kahden vuoden aikana noin 495:tä afrikkalaista, jotka olivat liittyneet vapaaehtoisesti ääriliikkeisiin, kuten Nigeriassa toimivaan Boko Haramiin tai Somalian al-Shabaabiin.
Afrikassa on vuoden 2011 sekä vuoden 2016 alun välisenä aikana kuollut ääriliikkeiden iskuissa tutkimuksen mukaan yli 33 000 ihmistä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia