Hiilidioksidipäästöjen kasvu voi vähentää tärkeiden ravintokasvien, kuten vehnän ja riisin, ravinteikkuutta, varoittaa tuore tutkimus.

Harvardin yliopistoon kuuluvan Harvard T.H. Chan School of Public Healthin tutkimuksen mukaan vuoteen 2050 mennessä sinkin puutteesta kärsivien määrä voi kasvaa 175 miljoonalla ja proteiinin puutteesta kärsivien 122 miljoonalla. Yli miljardi naista ja lasta voi kärsiä vähentyneestä raudan saannista.

Tutkivat sovelsivat aiemmin kerättyjä tietoja, joiden mukaan muun muassa proteiinin, raudan ja sinkin pitoisuus kasveissa vähenee 3–17 prosenttia, mikäli ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennustettuun 550 ppm:ään. Syynä on ilmeisesti se, että hiilidioksidi saa kasvit kasvamaan nopeammin, jolloin ne eivät kehitä yhtä paljon ravinteita kuin aiemmin.

Mikäli ilmakehän hiilidioksidipitoisuus siis kasvaa, myös ravintoainepuutoksista kärsivien määrä voi nousta ja jo valmiiksi niistä kärsivien tilanne voi pahentua.

”Tutkimus tekee selväksi, että joka päivä tekemämme päätökset – miten lämmitämme kotimme, mitä syömme, miten liikumme ja mitä ostamme – vähentää ruokamme ravinteikkuutta ja vaarantaa muiden ihmisten sekä tulevien sukupolvien terveyden”, sanoo Sam Myers, tutkimuksen pääkirjoittaja tiedotteessa.

Ihminen saa suurimman osan tärkeistä ravintoaineistaan juuri kasveista, tutkijat muistuttavat. Esimerkiksi raudasta 81 prosenttia saadaan kasveista. Jo nyt yli kaksi miljardia ihmistä kärsii yhden tai useamman ravintoaineen puutteesta. Esimerkiksi sinkin puute aiheuttaa lapsilla kasvun hidastumista.

Eniten ruuan ravinteikkuuden väheneminen vaikuttaisi Intiaan, muihin Etelä- ja Kaakkois-Aasian maihin sekä Afrikkaan ja Lähi-itään, tutkimuksessa arvioidaan.

Tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä.