Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Aasiassa ja Afrikassa varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.
Nepalin syrjäseuduilla naisten on pakko sekä hoitaa kotiaan että tehdä töitä viljelyksillä, koska miehet ovat siirtotyöläisinä ulkomailla. Jhirubasin kylässä, 300 kilometrin päässä pääkaupunki Kathmandusta, 35-vuotias Dhanmaya Pata uurastaa samalla tavalla kuin hänen esivanhempansa ovat tehneet vuosisatojen ajan. Kuva: Naresh Newar / IPS.
(IPS) -- Ilmastonmuutoksen kurittamilla naisilla Aasiassa ja Afrikassa on vaikeuksia sopeutua ilmastokriisiin, vaikka he saisivatkin tukea perheeltään tai valtiolta. Asiasta kerrotaan Nature and Climate Change -aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa.
Havainto pohjautuu kahteenkymmeneenviiteen tapaustutkimukseen. Pääelinkeinot luonnonvaroista riippuvaisilla alueilla kahdella mantereella ovat maanviljelys, karjankasvatus ja kalastus, joita täydentävät palkkatyö, pienimuotoinen kaupankäynti ja sukulaisten rahalähetykset ulkomailta.
Kaikkien alueiden ympäristöriskeihin kuuluvat kuivuudet, tulvat, sateen vaihtelevuus, maaperän eroosio ja maanvyöryt, helleaallot ja syklonit.
Sopeutuminen lisää vastuun taakkaa
Tutkimuksessa havaittiin, että kun perheet yrittävät sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumisstrategiat lisäävät naisten vastuita ja taakkoja. Varsinkin nuoret, vähemmän koulutetut ja alempiin yhteiskuntaluokkiin tai kasteihin tai etnisiin ryhmiin kuuluvat naiset kärsivät, vaikka perheet, yhteisöt tai valtio näyttäisivätkin tukevan heitä.
Miesten lähtö siirtolaisiksi ja heidän rahalähetyksensä lisäävät perheiden käytettävissä olevia varoja, mutta naiset joutuvat miesten poissa ollessa kantamaan raskaampaa taakkaa. Heidän vapaa-aikansa vähenee ja sillä on kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.
Joissain tapauksissa valtio on avustanut perheitä tulvien tai kuivuuden aikana, mutta naisten on täytynyt turvautua miespuolisiin sukulaisiinsa saadakseen hätäapua.
Köyhyys heikentää päätöksentekovoimaa
Kolmessa tutkimuskohteessa naiset kuitenkin onnistuivat sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutospaineisiin. Esimerkiksi Nepalin Chhargharessa osuuskunta mahdollisti sen, että monet karjankasvattajanaiset vaihtoivat puhvelit paremmin niukkaa sateisuutta sietäviin vuohiin.
”Vahvistamalla naisten toimijuutta me autamme luomaan olosuhteita, joissa tunnustetaan naisten oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja joissa naiset ovat taloudellisesti voimaantuneita sekä vapaita kaikesta sorrosta ja väkivallasta”, tutkimuksen tekoon osallistunut Anjal Prakash sanoo.
Köyhyys on keskeinen naisten päätöksentekovoimaa heikentävä tekijä myös silloin, kun naiset jakavat perhevelvollisuuksia miesten kanssa ja työskentelevät kodin ulkopuolella.
Esimerkiksi Keniassa naisjohtoisten kotitalouksien naiset myyvät alkoholia kustantaakseen lastensa koulunkäyntiä ja se altistaa heidät terveysvaaroille, kuten seksisuhteille asiakkaiden kanssa.
Tutkimuksessa todetaan, että tehokkaat sosiaaliset suojamekanismit voivat helpottaa välitöntä selviytymistä. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Intian yleinen viljajakelu tai Namibian eläkkeet ja sosiaaliset avustukset.
Lisätty linkki tutkimukseen 13.1.2020.
Kommentit
Kiva että näistä akateemisista tutkimuksista raportoidaan. Ihan minimivaatimus kuitenkin olisi, että lukijoille tarjoittaisiin linkki alkuperäiseen tutkimukseen. Lisäksi, olisi hienoa jos alkuperäisen artikkelin kirjoittajien nimet ja tutkimuslaitokset mainittaisiin jutussa. Ja vieläkun tutkimuksen rahoittaja mainittaisiin niin oltaisiin jo aika lähellä optimia.
Kiitos palautteesta. Linkki tutkimukseen on nyt julkaistu, pahoittelut sen unohtumisesta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia