Ilmastonmuutos kiihdytti maapallon viimeisintä metsäpalokautta ja aiheutti myös valtavat hiilidioksidipäästöt, summaa tuore tutkimus.

Metsäpaloja aiheuttava kuiva ja kuuma sää oli tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen takia ainakin kolme kertaa todennäköisempi Kanadassa, 20 kertaa todennäköisempi Amazoniassa ja kaksi kertaa todennäköisempi Kreikassa, tutkimuksesta selviää.

Brittiläisten tutkimuslaitosten johdolla tehty tutkimus tarkastelee metsäpalokautta maaliskuusta 2023 helmikuuhun 2024. Epätavallisen kovia paloja oli tuolloin Kanadassa, Brasilian Amazonasin osavaltiossa sekä Boliviassa, Perussa ja Venezuelassa. Myös Chilessä, Havaijilla ja Kreikassa koettiin voimakkaita paloja.

”On lähes varmaa, että palot olivat Amazoniassa ja Kanadassa pahempia ilmastonmuutoksen takia. 
-- On tärkeää tutkia, miten ilmastonmuutos vaikuttaa paloihin, mikä antaa viitteitä myös siitä, miten ne voivat muuttua tulevaisuudessa”, sanoo Ison-Britannian ilmatieteen laitoksen tutkija Chantelle Burton tiedotteessa.

Metsäpalot aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, ja metsän tuhoutuminen tuhoaa myös sen kyvyn sitoa hiiltä vuosikymmeniksi tai -sadoiksi eteenpäin. Tutkimuksen mukaan metsäpalot aiheuttivat viime kaudella ainakin 8,6 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin keskimäärin.

”Kanadassa vapautui lähes vuosikymmenen verran hiilidioksidipäästöjä yhden palokauden aikana – yli kaksi miljardia tonnia. Tämä lisää hiilen keskittymistä ilmakehään ja pahentaa ilmaston lämpenemistä”, sanoo Itä-Anglian yliopiston tutkija Matthew Jones tiedotteessa.

Tutkimuksen havaintoja tukevat myös yhdysvaltalaisen World Resources Instituten tällä viikolla julkaisemat laskelmat. Sen mukaan metsäpaloista on tulossa laajempia ja ne polttavat nykyisin ainakin kaksi kertaa enemmän metsää kuin vielä kaksi vuosikymmentä sitten.

Brittitutkimuksen mukaan esimerkiksi Kanadassa viime kauden kaltaiset metsäpalokaudet kuusinkertaistuvat vuosisadan loppuun mennessä, jos kasvihuonekaasuja tuotetaan kohtuudella tai paljon. Päästöjen vähentäminen vähentää myös metsäpalojen todennäköisyyttä, mutta voimakkaita paloja tullaan tällä vuosisadalla yhä näkemään, tehtiin mitä hyvänsä.

”Se tarkoittaa, että yhteiskunnan pitää päästöjen leikkaamisen lisäksi myös sopeutua muuttuviin paloihin”, sanoo brittiläisen UKCEH-tutkimuslaitoksen tutkija Douglas Kelley.

Palojen tuhovoimaan vaikuttaa esimerkiksi kasvillisuuden tiheys ja maiseman muodot. Esimerkiksi Kanadassa ja Kreikassa paloja hillitsi se, että ihminen on muokannut maisemaa, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkimus julkaistiin Earth System Science Data -lehdessä. Tarkoituksena on, että vastaava raportti julkaistaan jatkossa vuosittain.