Sateiden vähäisyydellä ja kuivuudella on luultua pahemmat seuraukset, sanoo Maailmanpankki uudessa tutkimuksessaan. Eilen julkaistun tutkimuksen mukaan vuosina 2001–2013 kuivuuden takia menetettiin niin paljon ruokaa, että sillä olisi ruokittu joka vuosi 81 miljoonaa ihmistä.

Nopeasti iskevät myrskyt ja tulvat nähdään herkästi tuhoisimpina luonnonilmiöinä, mutta kuivuus on Maailmanpankin mukaan ”hitaasti etenevää kurjuutta”. Sen usein piiloon jäävät vaikutukset muun muassa perheisiin ja maatiloihin ovat syvemmät ja pitkäkestoisemmat kuin aiemmin on uskottu.

Perheissä vaikutukset voivat kestää sukupolvia. Afrikan maaseudulla äärimmäisten kuivuuskausien aikana syntyneet naiset kärsivät esimerkiksi henkisen ja fyysisen kehityksen hidastumisesta ja aliravitsemuksesta. Heillä on vähemmän koulutusta ja enemmän lapsia. Kärsimys siirtyy myös seuraavalle sukupolvelle, tutkimuksessa kerrotaan.

Maatilat menettävät kuivuuden seurauksena satoja, mutta tutkimuksen mukaan lisäksi viljelijät joutuvat turvautumaan metsiin toimeentulonsa varmistamiseksi. Metsäkato kuitenkin pahentaa vesipulaa sekä myös ilmastonmuutosta entisestään.

Ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun seurauksena vesipulan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Pelkona on, että vesipula leviää uusille alueille.

”Nämä vaikutukset osoittavat, miksi on yhä tärkeämpää, että kohtelemme vettä sinä arvokkaana, ehtyvänä ja hajoavana luonnonvarana, joka se on”, toteaa pankin vesijohtaja Guangzhe Chen tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan tarvitaan esimerkiksi parempaa vesi-infrastruktuuria ja politiikkaa, joka säätelee veden kysyntää ja jakelua. Kuivuuden kurittamille köyhille perheille tarvitaan turvaverkkoja.